Mainos

Rehevöityminen syö Suomen hiekkarannat

Yli puolet Suomen vajaasta neljästäsadasta luontotyypistä on vaarassa kadota. Vakavasti uhanalaisia luontotyyppejä on 52. Suurin uhka leijuu perinnebiotooppien eli ketojen, niittyjen ja hakamaiden yllä, mutta Suomen ympäristökeskuksen teettämän selvityksen mukaan myös esimerkiksi jalopuulehdot ja eräät suotyypit ovat vaarassa.

Viisivuotisen selvityshankkeen aikana tutkittiin, kuinka luonto on muuttunut viime vuosikymmenten aikana. Tietoa koottiin merenpohjasta tuntureille saakka. Selvitys oli ensimmäinen, jossa arvioidaan kokonaisten luontotyyppien yleisyyttä. Aiemmin Suomessa on tutkittu vain yksittäisten eläin- tai kasvilajien uhanalaisuutta.

Selvityksen mukaan pienimmässä vaarassa ovat ne luontotyypit, joissa ihmisen vaikutus on pieni joko syrjäisen sijainnin tai vaikeakulkuisen maaston vuoksi. Esimerkiksi kivikot ja kalliot eivät ole uhanalaisia.

Kurtturuusu leviää rannoilla

Luonnon monimuotoisuutta uhkaa varsinkin metsätalous, joka vaikuttaa metsien lisäksi myös soihin ja vesistöihin. Luontotyyppejä köyhdyttävät myös ojitus, peltojen raivaus ja vesirakentaminen. Rehevöityminen on useimmiten otsikoissa Itämeren uhkana, mutta sen vaikutukset tuntuvat myös maalla: esimerkiksi karukkokankaat ja harjut ovat kasvamassa umpeen.

Vielä suurempi rehevöitymisen vaara on hiekkarannoilla. Rannoille kertyvät levämassat ja ruokokasat tarjoavat kasvualustan monivuotiselle kasvillisuudelle, minkä vuoksi varsinkin Kaakkois-Aasiasta koristekasviksi tuotu kurtturuusu on valtaamassa rantoja. Pahimmillaan kurtturuusu on muodostanut rannoille jopa hehtaarien laajuisia tiheikköjä.

Hiekkarannat ovat huvenneet erityisesti Suomenlahdella.

Ilmastonmuutos näkyy ensin tuntureilla

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontotyyppeihin ovat vielä arvioiden tasolla. Sen uskotaan vaikuttavan ensimmäiseksi pakkasesta ja routaeroista riippuvaiseen tunturiluontoon.

Arvioinnin tehneet asiantuntijat ovat laatineet myös liudan toimiehdotuksia, joilla katoamassa olevien luontotyyppien tilaa voitaisiin parantaa. Toimien laajuus ja taso vaihtelevat. Itämeren rehevöitymisen tyssääminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä, kun taas yksittäinen kesämökkiläinenkin voi pitää huolta oman pihaketonsa kunnosta. Ehdotusten mahdollisesta käyttöönotosta ei kuitenkaan ole vielä päätetty.

Suomen 368 luontotyypin arviointiin osallistui yli kahdeksankymmentä asiantuntijaa tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja ympäristöhallinnosta. Selvityksen mukaan 51 prosenttia luontotyypeistä on jonkinasteisen uhan alla. Alueen osuus Suomen maaperästä on kuitenkin alle puolet, sillä monet uhanalaisista luontotyypeistä ovat pinta-alaltaan pieniä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.