Mainos

Rippikoulu jää yhä useammalta käymättä

Rippikoulujen kävijämäärät ovat hienoisessa laskussa, mikä selittyy vain osin kirkon jäsenmäärän vähenemisellä.

Yhä useammin rippikoulu jää väliin kirkkoon kuluvilta nuorilta.

– Kyllä nyt on olemassa merkkejä siitä, että osallistumisprosentit tulevat laskemaan tulevaisuudessa, sanoo Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dosentti Kati Niemelä.

15-vuotiaiden ikäluokasta noin 80 prosenttia suorittaa rippikoulun. Helsingissä osuus on huomattavasti pienempi, noin 60 prosenttia.

– Helsinkiläisessä koululuokassa saattaa olla jo puolet oppilaista sellaisia, jotka eivät kuulu kirkkoon. Silloin kirkkoon kuuluvilla nuorilla ei ole enää sosiaalista painetta mennä rippikouluun. Se on helppo jättää väliin, pohtii Niemelä.

Leirien maine tuo uusia rippilapsia

– Kaikki mun kaverit on kehunut rippileiriä tosi hyväksi kokemukseksi ja aina on puhuttu paljon rippikouluista. Minulle tämä oli itsestäänselvä valinta, kertoo Rosa Koivunoro, joka osallistuu Helsingin Oulunkylän seurakunnan rippikoulun leirijaksoon Kellokoskella.

Leirien hyvä maine nuorten keskuudessa takaa niiden suosion. 90 prosenttia rippikoulun kävijöistä suorittaa sen niin, että siihen kuuluu leirijakso. 

– Itse en ole kovin uskonnollinen, vaikka kirkkoon kuulunkin. Uskonnon harjoittaminen ei näy erityisen hyvin perheessänikään. Täällä leirillä uskonnollisuus tuntuu luontevalta, kertoo rippileiriläinen Oscar Martinez Oulunkylän seurakunnasta.

Uskonnon harjoittaminen arjessa ei ole enää tavallista, mutta rippikoulu kuuluu yhä nuoren aikuistumisriittiin.

– Varmaan monissa perheissä  kirkko koetaan entistä vieraammaksi. Nykyperheillä ei ole samalla tavalla uskonnollisia perinteitä kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, päättelee Oulunkylän seurakunnan pastori Johanna Elo.

Hyvä kokemus pitää kirkon jäsenenä

Myönteiset rippileirikokemukset näkyvät tutkimusten mukaan suoraan nuoren aikuisen kirkon jäsenyydessä.

– Positiiviset leirikokemukset vaikuttavat suoraan siihen, miten nuorena aikuisena toimii. Kirkosta eroamista harkitaan yleensä kolmikymppisinä nuorina aikuisia. Silloin kun kokemukset ovat olleet myönteisiä, ei eroamispäätöstä lopulta tehdäkään, arvioi Kati Niemelä.

Myönteisten kokemusten painoarvoa lisää se, ettei konfirmaatiota enää nähdä naimalupana. Siviilivihkiminen on niin yleistä. Rippi on kirkolle mahdollisuus päästä kosketuksiin nuoren seurakuntalaisen kanssa.

Niemelä pitääkin lyhytnäköisenä joidenkin seurakuntien säästöpäätöksiä, joissa leiripäiviä on karsittu. Tämä voi näkyä kirkosta eroavien määrien kasvuna. Tämän vuosituhannen aikana jäsenmäärän osuus suomalaisista vähenee lähes prosenttyksikön vuosivauhdilla. Yksi neljäosa suomalaisista ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.