Mainos

Rippikoulu vaikuttaa nuorten asenteisiin

Tuoreen tutkimuksen mukaan myönteiset kokemukset rippikoulusta näkyivät peräti vielä viiden vuoden jälkeen.

Rippikoulun vaikutukset näkyvät pitkälle nuoruuteen, kertoo tuore tutkimus. Nuorten kokemuksilla ja rippikoulun ilmapiirillä on selvästi vaikutusta siihen, miten he 20-vuotiaina suhtautuvat kirkkoon ja uskonasioihin.

- Oli osittain yllätys, että myönteiset kokemukset rippikoulusta vaikuttivat niin pitkään ja niin selvästi vielä viiden vuoden jälkeenkin. Olisin odottanut, että huippukokemukset olisivat vuosien mittaan latistuneet enemmän, sanoo tutkija Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskuksesta.

Toisaalta huonot rippikoulukokemukset vaikuttivat vuosien päähän vielä voimakkaammin kuin hyvät. Huonoista kokemuksista kertoi noin joka kymmenes tutkimuksessa mukana ollut nuori. He erosivat kirkosta muita useammin täytettyään 18 vuotta.

Enemmän kuin rippikoulun oppisisältö nuoriin vaikutti tunnelma, ilmapiiri ja leirin yhteishenki tai sen puute.

- Jos halutaan, että opetussuunnitelma toteutuu hyvin, rippileirin ilmapiiriin ja yhteishenkeen on syytä panostaa, toteaa Niemelä. Näin useimmat rippikouluja vetävät papit ja nuorisotyöntekijät hänen mukaansa tekevätkin.

20-vuotiaat kriittisempiä

Niemelän tutkimukseen osallistuivat aluksi kaikki Tampereen evankelisluterilaisten seurakuntien vuoden 2001 rippikoululaiset, runsaat tuhat nuorta. Mukana olivat sekä rippileiriläiset että ne melko harvat, jotka kävivät päivärippikoulun.

- Tampereen seurakunnat ovat koko Suomeen verrattuna aika keskivertoa, luonnehtii Niemelä.

Nuoret vastasivat kyselylomakkeeseen rippikoulun alussa ja sen päätteeksi. Viisi vuotta myöhemmin tehdyssä seurantakyselyssä oli mukana nelisensataa 20-vuotiaiksi ehtinyttä nuorta.

Heti rippikoulun jälkeen nuoret suhtautuivat selvästi myönteisemmin kristinuskoon kuin ennen sitä. Viiden vuoden mittaan heidän asenteensa muuttuivat kriittisemmiksi, mutta Jumalaan uskovia oli silti enemmän kuin rippikoulun alkaessa. Itse rippikoulun lisäksi suuri merkitys on sillä, miten nuorten kotona suhtaudutaan uskon kysymyksiin.

Monet tutkimuksessa mukana olleet 20-vuotiaat katsoivat kristinuskon sisältävän jotain arvokasta, mutta kirkko instituutiona oli heille etäisempi kuin heti rippikoulun jälkeen. Niemelän mukaan seurakuntien onkin syytä miettiä, mikä olisi mielekästä toimintaa nuorille aikuisille.

Viitisen prosenttia menee pieleen

Rippikoulun käy Suomessa noin 89 prosenttia ikäluokasta. Vuosittain noin 2000 nuorta liittyy rippikoulun yhteydessä kirkkoon. Niemelän mukaan suomalainen rippikoulu on Pohjoismaissakin omaa luokkaansa.

- Esimerkiksi Tanskassa rippikoulua käydään koulumaisesti ennen koulutunteja tai niiden jälkeen. Se ei mitenkään voi olla kovin elämyksellistä, sanoo Niemelä.

Suurin vastuu rippileirin ilmapiiristä on opettajilla. Niemelän mukaan joskus kuitenkin muodostuu niin ongelmallinen rippikouluryhmä, ettei hyvää yhteishenkeä saada aikaan millään.

Parhaat ja vähemmän onnistuneet rippikoulut erottuivat Niemelän tutkimuksessa varsin selvästi: joitakin leirejä nuoret kehuivat kuorossa, muutamilla taas juuri kukaan ei näyttänyt viihtyneen.

- Viitisen prosenttia kaikista rippikouluista näyttää onnistuvan huonosti, sanoo Niemelä.

Yksi syy epäonnistumisiin on Niemelän mukaan se, että rippikouluja joutuvat pitämään sellaisetkin papit, joita työ nuorten kanssa ei kiinnosta ja jotka eivät ole siinä parhaimmillaan.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.