Mainos

RKP odottaa ruotsin kielestä kunnon keskustelua

Keskustelu ruotsin kielen pakollisuudesta alkaa pian eduskunnassa, mistä RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander on erittäin tyytyväinen.

– Hyvä, että asia tulee poliittiseen keskusteluun. Keskustelu on nyt vellonut eri foorumeissa, mutta ei siellä, missä tehdään päätöksiä. Nyt asiasta keskustellaan ja syksyllä tehdään päätökset, sanoo Nylander.

Nylanderin mukaan kansalaisaloitteesta lähtevä keskustelu antaa myös ruotsinkielisille mahdollisuuden kunnolla perustella, miksi kaksikielisyys on heille tärkeää.

– Ruotsin kielen opetuksella luodaan edellytykset tuottaa ruotsinkielisiä palveluita. Olemme täysin riippuvaisia siitä, että myös suomenkieliset osaavat ruotsia.

Nylanderista kansalaisaloitteen läpimenoa eduskunnassa on vaikea arvioida. Samaa mieltä ovat hallituspuolueiden eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Lenita Toivakka (kok.) ja Sirpa Paatero (sd.).

– Asia on jakanut eduskuntaa ja varmaan puolueita sisältäkin, sanoo Toivakka.

Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi kouluissa ylitti 50 000 allekirjoittajan rajan Kansalaisaloite.fi-palvelussa sunnuntaina.

Tähtäin tulevassa

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien vetäjistä Annika Lapintie (vas.), Oras Tynkkynen (vihr.) sekä Peter Östman (kd) eivät usko aloitteen läpimenomahdollisuuksiin. Kaikki toivovat sen silti johtavan hedelmällisiin avauksiin.

– Aihe on varmasti keskustelun väärti, kun 50 000 ihmistä allekirjoittaa. Itse en kannata kyseistä aloitetta, Lapintie sanoo.

Vasemmiston ryhmä ei ole vielä keskustellut aloitteesta kuten ei vihreiden ryhmäkään. Tynkkynen muistuttaa, että vihreät on jo aiemmin ehdottanut esimerkiksi venäjän kieltä ruotsin vaihtoehtona Itä-Suomessa.

Kristillisdemokraattien Östmanin mukaan ruotsin opiskelu ei motivoi nyt läheskään kaikkia.

– Ruotsin opiskelun voisi aloittaa aiemmin, jotta ylemmillä luokilla voitaisiin joustaa.

Ruotsin kielestä kansalaisaloitteen tehnyt yhdistys ei usko, että aloite johtaa heti lakimuutokseen. Vapaa Kielivalinta-yhdistyksen puheenjohtajan Ilmari Rostilan mukaan ensisijainen tavoite on herättää keskustelua. Seuraavassa hallituksessa asiasta voitaisin jo tehdä päätöksiä.

– Samalla pitää ehdottomasti tarkastella myös virkamiesten kielitaitovaatimuksia. Ruotsinkielisiä voisivat palvella ne, jotka oikeasti osaavat ruotsia.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.