Mainos

Ruokakasveista biopolttoainetta? EU päätti tiukasta rajoituksesta

Suomalaisissa uudemman polven bioenergiaa valmistavissa yhtiöissä hymyillään varovaisen tyytyväisinä.

Euroopan unionissa käytiin pitkään vääntöä ruokakasvien käytön vähentämisestä bioenergiaksi. Euroopan parlamentti äänesti tänään Strasbourgissa, että korkeintaan seitsemän prosenttia liikenteen polttoainekulutuksesta voi pohjautua ns. ensimmäisen sukupolven biopolttoaineisiin eli viljakasveihin.

Päätös muuttaa hieman vallitsevaa lainsäädäntöä. Sen mukaan vuoteen 2020 mennessä liikenteen käyttämästä polttoaineesta vähintään 10 prosenttia on oltava uusiutuvista luonnonvaroista.

Nyt viljakasvien rinnalle voivat nousta kehittyneemmät biopolttoaineet, koska yllä mainitusta kymmenyksestä vähintään kolme prosenttia pitää jatkossa valmistaa muusta kuin viljakasveista.

Uusilla säännöillä halutaan korostaa, että ruokakasvien pitää päätyä ruokalautasille, ei autojen tankkeihin. Niillä pyritään myös vähentämään kasviviljelyn aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Maailmalla on esimerkiksi raivattu sademetsiä ja otettu käyttöön turvesoita, jotta voidaan tuottaa runsaasti pinta-alaa tarvitsevia ruokakasveja biopolttoaineeksi.

Päätös on kompromissi, sillä aiemmin parlamentti halusi ruokakasveista tuotettujen biopolttoaineiden määräksi liikenteessä enimmillään kuutta prosenttia, Euroopan komissio viittä prosenttia.

Parlamentissa biopolttoainemietinnön esitellyt, liberaalidemokraattien ryhmään kuuluva Nils Torvalds (RKP) ei ole täysin tyytyväinen mietintönsä läpimenosta, vaikka sanoikin illalla nauttivansa sampanjaa läpimenon kunniaksi.

– Olisin esimerkiksi halunnut rajoittaa sovittua enemmän ensimmäisen sukupolven biopolttoaineen käyttöä ja korostanut teknologian merkitystä.

Asian etenemistä on seurattu myös Suomessa. Alunperin mietintö halusi korostaa nykyistä enemmän toisen sukupolven uusiutuvia energialähteitä kuten puuta, levää ja jätteitä. Tuoreen päätöksen uskotaan olevan hyvä suomalaisten kehittyneempien biopolttoaineiden tuottajien, kuten puun jalostajien, kannalta.

Sosialistien ja demokraattien S&D-ryhmään kuuluva Miapetra Kumpula-Natri pitää päätöstä kuitenkin huonona kompromissina. Se ei hänen mielestään selkeytä suomalaisten uuden polven biotuotteiden markkinoille pääsyä Euroopassa, ja jättää sijoittajat yhä epävarmoiksi.

– Hyvää siinä on muun muassa, että esimerkiksi mäntyöljy kuuluu nyt niin sanottuun kaksoislaskentaluokkaan. Huonoa on se, että kehittyneille biopolttoaineiden käytölle ei asetettu minkäänlaista sitovaa minimialarajaa.

Kaksoislaskenta tarkoittaa lyhyesti, että esimerkiksi nyt jätteeksi laskettavaa mäntyöljyä tuottava yhtiö vai laskea siitä tuottamansa uusiutuvan polttoaineen litramäärän tuplana täyttäessään EU:n ympäristövelvoitteita.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.