Mainos

Ruokalasku voi vihdoin pienentyä

Miksi elintarvikkeiden hinnat eivät ole laskeneet Suomessa samaan tahtiin kuin muissa EU-maissa? Kuluttajien lisäksi sitä ihmettelee Suomen Pankin ekonomisti. Ellei ruuan hinta ala laskea, todella hyvät selitykset ovat tarpeen, sanoo Suomen Pankin osastopäällikkö Antti Suvanto.

Euroalueen muissa maissa hintojen nousu taittui jo useita kuukausia sitten ja ruuan hintojen nousu on päättynyt. Suomessa elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat nousseet edelleen.

- Hyvät selitykset ovat tarpeen, ellemme pian ala nähdä ruuan kuluttajahintojen nousun pysähtymistä tai kääntymistä laskuun, toteaa Suvanto.

Öljyn maailmanmarkkinahinta on laskenut viime vuoden huipusta 60 prosenttia ja elintarvikeraaka-aineiden 20 prosenttia.

Suvannon mukaan hinnat kääntyvät kesäkuukausina laskuun yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Inflaatio muuttuu deflaatioksi eli kuluttajahintojen laskuksi.

Suvantoa deflaatio ei vielä huolestuta. Energian hinnasta tuleva kuluttajahintaindeksin lasku muutaman kuukauden aikana ei merkitse sellaista deflaatiota, johon rahapolitiikalla edes tulisi puuttua, sanoo Suvanto tuoreimmassa Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) katsauksessa.

Suomi eri tahdissa

Ruuan hinta kehittyi viime vuoden alkupuolelle asti Suomessa samoin kuin muualla euroalueella. Sen jälkeen hintaurat erkanivat.

Ruuan hinta on karkeasti seurannut raaka-aineiden hintojen kehitystä. Siksi kuluttajahinnat nousivat eri maissa viime ja toissa vuonna hyvin samaan tahtiin ja tasaantuivat tai kääntyivät laskuun viime vuoden puolivälin jälkeen. Tässä Suomi on ainakin toistaiseksi ollut selvä poikkeus.

- Suomessa ruuan kuluttajahintojen nousu toteutui 3-4 kuukautta myöhemmin kuin muissa maissa. Toiseen suuntaan viive näyttää olevan selvästi pitempi, Suvanto sanoo.

Hinnan nousu on muualla taittunut jo useita kuukausia sitten. Näin pitäisi käydä myös Suomessa ilman lokakuussa toteutettavaa arvonlisäveron alennustakin, hän huomauttaa.

Niemi: Hintavaihtelut kasvavat

Viime vuosien hintamylläkän selitykset löytyvät professori Jyrki Niemen mukaan varsin perinteisistä tekijöistä eli sääolojen aiheuttamista satovaihteluista ja globaalista taloudesta.

Tulevaisuudessa markkinoita kiristävät väestön kasvu ja vaurastuminen sekä viljan kysynnän kasvu biopolttoaineiden raaka-aineeksi.

- On todennäköistä, että maataloustuotteiden tarjonnan voimakkaat vaihtelut ja niiden aiheuttamat suuret hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen. Pienetkin viestit satonäkymien muutoksista heijastuvat nopeasti maailmanmarkkinahintoihin, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskusta (MTT) edustava Niemi toteaa katsauksessa.

Maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat vaihtelevat herkästi myös siksi, että kansainvälisillä ruokamarkkinoilla eletään Niemen mukaan lähes "kädestä suuhun".

- Esimerkiksi viljaa on jo useana vuotena kulutettu enemmän kuin sitä on tuotettu. Tällä vuosikymmenellä viljaa on jäänyt varastoitavaksi vain vuosina 2004 ja 2008.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.