Mainos

Ruuasta menee roskiin jopa kymmenesosa

Suomalaiset haaskaavat suuret määrät ruokaa roskikseen. Jos ruuantähteitä ei ole lajiteltu ja kompostoitu, tähteistä syntyy kaatopaikalla metaania, joka on hyvin vahva kasvihuonekaasu.

Suomalaiset heittävät jätteiden joukkoon jopa kymmenen prosenttia ravinnosta. Luonnon kuormitus on moninkertainen verrattuna elintarvikepakkauksiin.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on vuodesta 1998 lähtien tutkinut ruuan ympäristövaikutuksia koko elinkaarelta eli sitä, paljonko ravinto kuormittaa luontoa matkalla tilalta jalostukseen, kauppaan, kotiin ja jätteeksi.

Vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri toteaa pakkausten ylikorostuneen julkisessa keskustelussa.

- Jopa kolmannes kulutuksen ympäristövaikutuksista tulee todellisuudessa ruuasta ja ruokajätteestä, kun pakkauksen osuus jää tavallisesti puolesta kahteen prosenttiin.

Asiaa on tutkittu esimerkiksi juustolla, broilerilla, kurkulla ja juustokermaperunoilla. Poikkeuksen muodostavat juomat, joiden keskeisenä aineena on vesi.

Esimerkiksi keskioluen tuotantoketjussa nousee pakkauksen osuus ympäristökuormituksesta viidennekseen.

Katajajuuri muistuttaa keittiön tähteistä syntyvän kaatopaikalla metaania eli hyvin vahvaa kasvihuonekaasua, jos hylättyä ravintoa ei ole lajiteltu ja kompostoitu.

Siksi hän kummastelee, ettei biojätteen lajittelua ja keräilyä ole vielä järjestetty kaikkialla Suomessa.

- Kuluttajien pitäisi oppia käyttämään biojäteastiota siellä, missä niitä on. Haja-asutusaluueella paras ratkaisu on hyvin hoidettu komposti.

Parempia pakkauksia Katajajuuri kaipaa ruokajätteistä enemmän kotimaista tutkimusta. Paljon pidemmällä ovat britit ja sveitsiläiset, joiden tulosten hän uskoo pätevän myös Suomessa.

Ruoan hukkaamisesta kielivät meillä muun muassa YTV:n selvitys pääkaupunkiseudulla sekä kodinkonevalmistajan tutkimus.

- Hävikki on kodeissa jopa kymmenesosa, siis enimmillään 70 kiloa henkeä kohti vuodessa. Osa jäteastiaan heitettävästä ruoasta on pilaantunutta, mutta joukossa on myös käyttökelpoista ravintoa, arvioi Katajajuuri.

Hän epäilee valistuneen nuoren sukupolven vieraantuneen ruoan alkuperästä ja ulkonäöstä.

- Viimeisen käyttöpäivän ohittanut erä heitetään automaattisesti roskiin. Katajajuuri kaipaa entistä parempia pakkauksia, joissa ravinto säilyisi pidempään. Hän epäilee, ettei elintarviketeollisuus ole ehtinyt reagoida kyllin nopeasti yhden hengen talouksien yleistymiseen eli pienempien pakkauskokojen tarpeeseen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.