Mainos

Ryhmäkanteen käyttöönottoa mietitään jälleen.

Oikeusministeriön asettaman työryhmän selvityksen on määrä valmistua helmikuuksi.

Ryhmäkanne lisäisi kuluttajan oikeussuojaa tapauksessa, jossa yksittäisen kuluttajan kärsimä vahinko on niin pieni, ettei oikeuteen kannata yksin lähteä, mutta kärsineiden määrä ja vahinkojen yhteenlaskettu summa ovat suuria. Yhteen oikeudenkäyntiin saataisiin kerättyä kaikki saman vahingon kärsineet.

Oikeusministeriö asetti maaliskuussa työryhmän selvittämään, olisiko ryhmäkanne nyt mahdollista toteuttaa Suomessa. Työryhmän selvityksen on tarkoitus valmistua helmikuuksi.

Viimeksi ryhmäkanne kuopattiin Suomessa vuonna 1997. Sen jälkeen ryhmäkanne on otettu käyttöön Ruotsissa.

Elinkeinoelämä jyrkästi vastaan

Kuluttajajärjestöt ja elinkeinoelämä ovat ryhmäkanteen tarpeellisuudesta jyrkän erimielisiä. Elinkeinoelämässä pelätään, että ryhmäkannetta käytettäisiin vahingoittamaan vastaajayhtiön julkisuuskuvaa ja heikentämään sen asemaa markkinoilla.

-Asioita saatettaisiin viedä aikaisessa vaiheessa oikeusistuimiin, mistä seuraisi kustannuksia yrityksille. Ryhmäkanne voisi olla Suomelle kilpailuhaitta, epäilee työryhmän jäsen Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista.

Elinkeinoelämässä pelätään, että ryhmäkanne johtaisi suuriin korvausvaatimuksiin Yhdysvaltojen tyyliin. Linnainmaan mukaan ryhmäkanne on Yhdysvalloissa valtava rahasampo. Sen kohteeksi joutuvat erityisesti suuret, maksukykyiset yritykset. Jättikorvaukset ovat kuitenkin Yhdysvalloissakin hyvin harvinaisia.

-Usein tavoitteena on nostaa uhkaavat kulut mahdollisimman suuriksi, jotta yrityksen kanssa päästäisiin sopimukseen, kertoo Linnainmaa. Hänen mukaansa hyötyjiä ovat etenkin asianajotoimistot.

Kuluttajajärjestöt pitävät pelkoja turhina

Kuluttajajärjestöt puolustavat ryhmäkannetta. Niiden mukaan pelko jättikorvauksista on turha, koska vahingonkorvauksen saamisen perusteita ei olla muuttamassa. Suomalaisen oikeusjärjestyksen mukaan yritys joutuu korvaamaan vain kuluttajalle aiheuttamansa todellisen vahingon. Yhdysvalloissa taas vahingonkorvaukset ovat rangaistuksen luonteisia ja niiden suuruus on suhteessa yritykseen kokoon.

- Jos yritys rikkoo asiakkaan kanssa tekemänsä sopimuksen, on minusta vaikeaa nähdä, miksei se olisi velvollinen korvaamaan kuluttajalle aiheutunutta vahinkoa, toteaa työryhmän jäsen, Suomen Kuluttajaliiton Tuula Sario.

Sarion mukaan tähän mennessä Suomessa yritykset ovat useimmiten sopineet kiistansa oikeudenkäynnillä uhkaavan kuluttajan kanssa. Tällöin kuitenkin muut samankaltaiset tapaukset ovat jääneet pimentoon. Ryhmäkanteella oikeutta saisivat kaikki saman vahingon kärsineet.

-En ole kuullut vielä yhtään vakuuttavaa perustelua ryhmäkannetta vastaan. Oikeusmenettely yksinkertaistuisi ja kuluttajan oikeusturva paranisi, sanoo Sario. Hänen mukaansa ryhmäkanne sopisi erityisesti esimerkiksi sähköntoimitussopimuksiin, vakuutussopimuksiin tai muihin vakiosopimuksiin, jossa monet ostavat samalla sopimuksella saman palvelun.

Ruotsissa ryhmäkanne otettiin käyttöön vuoden 2003 alussa. Tällä hetkellä vireillä on ryhmäkanne Arlandan lentokentän meluhaitoista. Ryhmäkanteen käyttöönoton selvittäminen on kirjattu Suomessa hallitusohjelmaan.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.