Mainos

Saamelaiset saamassa lisää vaikutusvaltaa

Suomi aikoo täyttää YK:n alkuperäiskansasopimuksen ehdot lisäämällä tuntuvasti saamelaisten vaikutusvaltaa.

Saamelaisille pohjustetaan muun muassa roolia Metsähallituksen päätöksenteossa Ylä-Lapissa. Tukevampaa omistusoikeutta kotialueensa maihin saamelaiset eivät kuitenkaan ole saamassa.

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) on erittäin toiveikas, että Suomi pystyy jo juhannukseen mennessä kertomaan aikataulun sopimuksen ratifioinnille. Kiistely Ylä-Lapin maiden hallinta- ja omistusoikeuksista on toistaiseksi estänyt alkuperäiskansoja koskevan ILO-sopimuksen vahvistamisen.

- Olen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) kanssa hyvässä yhteistyössä neuvotellut, miten sopimuksen ehdot saadaan täytetyiksi.

Braxin mukaan Ylä-Lapin maiden omistusoikeudet eivät kuitenkaan ole neuvotteluissa esillä, vaan haussa ovat sellaiset hallinnointi- ja hallintamallit, joilla saamelaiset saavat nykyistä merkittävämmän roolin päätöksenteossa. Tuota roolia kantaisi käytännössä saamelaisten ylin päättävä hallintoelin saamelaiskäräjät.

- Saamelaisten hallintoaseman kohentaminen on riittävä toimi ILO-sopimuksen ratifioimiseksi, Brax arvioi.

Saamelaiskäräjien uusi puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on eri mieltä.

- Hallintovallan vahvistaminen olisi askel eteenpäin, mutta ei se poista sopimuksen ratifioinnin esteitä. Omistustasoon tulisi siirtyä. Se on kyllä aika yksiselitteinen vaatimus, jos katsotaan asiaa sopimuksen määritelmän mukaisesti.

Hän muistuttaa, ettei nykyinen avoin tilanne anna saamelaisille juurikaan mahdollisuuksia toimia maankäyttöön liittyvissä asioissa.

Valtaa ja rahaa

Brax myöntää pitkälti avoimiksi ne kohteet, joihin saamelaiset saisivat lisää vaikutusvaltaa.

Hänen mukaansa ILO-sopimus edellyttää, että "alkuperäiskansalla on oikeus asettaa prioriteetteja esimerkiksi maankäyttöasioissa heidän kielellisten ja kulttuuristen oikeuksiensa näkökulmasta. Myös Suomen perustuslaki takaa saamelaisille nimenomaan kielelliset ja kulttuuriset oikeudet.

Viittaus kieleen ja kulttuuriin heijastaa ministeriöiden pohdintaa siitä, mitkä elinkeinot ylipäätään voisivat tulla kasvavan päätösvallan piiriin. Keskeiseksi tarjoukseksi on nousemassa Metsähallitus, joka Ylä-Lapissa on vähän väliä ollut napit vastakkain saamelaisen poroelinkeinon kanssa.

- Anttilalla on valmius siihen, että saamelaisten ääni kuuluisi Metsähallituksen päätöksenteossa, Brax sanoo. Neuvotteluissa on edelleen mukana myös Anttilan aiemmin esittämä malli, jossa osa Metsähallituksen tuloista palautettaisiin hyödyttämään hakkuukohteiden aluetaloutta. Yksi saajista olisi saamelaisalue.

Useissa muissa maankäyttömuodoissa hallituksen on vaikeampi luovuttaa vaikutusvaltaansa. Kaivosteollisuus on esimerkki aroista alueista.

Nielemisongelmia tuottaa myös poronhoito.

- Kohtelun pitäisi olla tasa-arvoista. Se on aika hankalaa, jos porotaloudessa ja muussa lähdetään eriarvoistamaan esimerkiksi tukipolitiikkaa, luonnehtii maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Jouni Lind. Hän viittaa siihen, että saamelaisalueella asuu myös runsaasti suomalaisia.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.