Mainos

Sähköntuotannon omavaraisuus Suomen tavoitteeksi

Sähkön hankinta Suomessa tulee perustaa ensisijaisesti omaan tuotantokykyyn, ja oman tuotannon tulee pystyä kattamaan huipun aikainen kulutus ja mahdolliset tuontihäiriöt. Sähkön omavaraisuuden lisääminen on yksi keskeisistä linjauksista Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa. Valtioneuvosto hyväksyi torstaina strategiasta eduskunnalle annettavan selonteon.

Valtioneuvosto lähtee siitä, että oman kapasiteetin rakentamisessa etusijalle asetetaan kasvihuonekaasuja päästämättömät tai vähäpäästöiset laitokset. Strategiassa tuodaan esiin esimerkiksi taloudellisesti kannattavat ja ympäristöllisesti hyväksyttävät vesi- ja tuulivoimalat.

Mikään yllätys ei ole, että mukana kaavailuissa on myös ydinvoima. Strategiaan on kirjattu, että "lisäksi varaudutaan lisäydinvoiman rakentamiseen". Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomeen ollaan rakentamassa vielä ainakin yksi uusi ydinvoimala. Strategiassa muistutetaan laskelmista, joiden mukaan lähivuosina eli jo nykyisen hallituskauden aikana tarvitaan periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta. Lähtökohtana kuitenkin on, ettei ydinvoimaa rakenneta sähkön pysyvää vientiä varten.

Vuotoksen altaan mahdollinen rakentaminen sivuutetaan maininnalla. Tällä hallituskaudella vesilakia ei muuteta siten, että se mahdollistaisi altaan rakentamisen.

Tavoitteena kulutuksen lasku

Valtioneuvosto asettaa Suomen strategiseksi tavoitteeksi energian loppukulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun. Tarkoituksena on, että energian loppukulutus olisi vuonna 2020 enintään 310 terawattituntia. Perusurassa eli ilman uusia energiapoliittitisia toimia loppukulutus nousisi 347 terawattituntiin. Vuosituhannen puolivälissä loppukulutuksen tulisi olla kolmanneksen pienempi kuin vuonna 2020.

Myös sähkön kulutukselle asetetaan selkeä katto. Kulutuksen pitäisi olla 12 vuoden kuluttua enintään 98 terawattituntia, kun se perusurassa olisi 103 terawattituntia. Jossain määrin energiajärjestelmä perustuisi kuitenkin aiempaa enemmän sähköön.

Suomi panostaa lähivuosina yhä enemmän uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tavoitteena on, että vuonna 2020 uusiutuvien energialähteiden osuus olisi EU:n komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti 38 prosenttia energian loppukulutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi otetaan käyttöön syöttötariffijärjestelmä, jossa tuotannolle annetaan tietty takuuhinta.

Uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvu vuoden 2005 kulutuksesta 21,5 prosentista on huikea. 30 terawattituntia on enemmän kuin nykyisten ydinvoimaloiden ja tulevan voimalan yhteinen sähköntuotanto. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energialähteistä tärkeimpiä ovat bioenergia, varsinkin puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia.

Strategian mukaan yleisesti tavoitteena on, että energiajärjestelmän tehokkuus paranee ja että kasvihuonekaasupäästöt kääntyvät pysyvästi laskuun. Energiankäytössä on tarkoitus turvata entistä vähemmän kivihiileen ja öljyyn. Esimerkiksi muun kuin biopohjaisen öljyn talokohtaisesta poltosta pyritään pääasiassa eroon viimeistään 2020-luvulla. Energiajärjestelmä monipuolistuu ja samalla riskit siitä, että maan ulkopuoliset energiakriisit voisivat vaarantaa Suomen energiahuoltoa, vähenevät.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.