Mainos

Sairaalainfektioon kuolee vuosittain 1500 ihmistä

Suomessa havaitaan vuosittain lähes 50 000 sairaalainfektiota. Näistä noin 1500 johtaa Kansanterveyslaitoksen mukaan potilaan kuolemaan.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa pöpöt on yritetty pitää loitolla runsaalla käsienpesulla. Sairaalan infektiolääkärin Jukka Lumion mielestä käsienpesu on halpa ja hyvä niksi, mutta se ei yksin riitä.

Tartuntojen torjumista hankaloittaa muun muassa täpötäysinä pullottavat osastot. Vaarallista bakteeria kantava potilas saakin vain harvoin oman huoneen.

Lisäksi joillakin osastoilla hoitajia on varsin vähän potilasmäärään verrattuna.

- Olemme tehneet aivan jumalattomasti töitä käsihygienian tehostamiseksi, koska se olisi halpa keino tartuntojen ehkäisemiseksi. Olemme päässeet desinfiointiaineen kulutuksessa luultavasti maailmanennätykseen. Ainoastaan Alko toimittaa Suomessa enemmän alkoholia kuin meidän apteekki, TAYS:n infektiolääkäri Jukka Lumio vitsailee.

Desinfiointiaineiden lutrauksesta huolimatta sairaalassa vellovaa MRSA-bakteeria ei ole taltutettu. Potilaan saaman infektion hoito voi aiheuttaa sairaalalle jopa 9000 euron lisäkustannukset.

Ilman MRSA-bakteeria Tampereen yliopistollisessa sairaalassa rahaa olisi säästynyt viime vuonna arviolta 2,5 miljoonaa euroa.

- Sillä rahalla olisi palkattu esimerkiksi vaikka kuinka paljon lisähenkilökuntaa, Lumio sanoo.

Bakteerit tuodaan kotoa

Sairaalatartunnoiksi luetaan kaikki sairaalahoidon aikana havaitut infektiot, joista ei ole mitään merkkiä potilaan tullessa sairaalaan.

Lumion mukaan infektion aiheuttavat bakteerit eivät läheskään aina ole sairaalasta peräisin, vaan ne elävät jo valmiiksi potilaan iholla tai nielussa. Esimerkiksi leikkaushaava vain suo bakteereille otollisen maaperän päästä elimistöön.

- Ainoa ero kodin ja sairaalan välillä on se, että sairaalassa on enemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Näihin kuuluu esimerkiksi MRSA-bakteeri. Muuten kotona ja sairaalassa on sama määrä samojen lajien bakteereita, Lumio toteaa.

Lumion mukaan esimerkiksi MRSA-bakteerin antibiooteille vastustuskykyinen muoto onkin varsin visainen pulma purtavaksi. Sen aiheuttamien tautien taltuttamiseksi joudutaan usein käyttämään lääkkeitä, joilla on enemmän haittavaikutuksia kuin tavanomaisilla antibiooteilla.

Tartuntojen määrät julkisiksi?

Kaikki sairaalat ovat velvoitettuja seuraamaan sairaalainfektioidensa määrää. Sairaaloilla ei ole kuitenkaan velvoitetta julkistaa kyseisiä tietoja.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa luvut on viime vuosina julkaistu osana vuosikertomusta. Lumion mielestä kaikkien Suomen sairaaloiden tulisi siirtyä vastaavaan käytäntöön.

Hänen mukaansa joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa ja Britanniassa laki velvoittaa sairaaloita julkistamaan infektioiden määrät nettisivuillaan.

- Suomessa ei ole vielä käyty tällaista keskustelua virallisesti, useissa asiantuntijaryhmissä mukana oleva Lumio miettii.

Sairaalainfektioiden julkistaminen olisi Lumion mielestä kuitenkin ongelmallista, koska niiden määrä perustuisi edelleen sairaaloiden omiin ilmoituksiin.

Lisäksi lukujen vertailu jopa hyvin samanlaisten sairaaloiden välillä olisi vaikeaa. Lumion mukaan yhdenmukaisesta ilmoituskäytännöstä sopiminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

- Jos se perustuu spontaaniin ilmoitteluun, niin niitä ei ilmoitella kunnolla. Se tiedetään jo useista tutkimuksista. Eikä se ole tahallista salaamista, vaan se vain unohtuu muun työn ohessa, Lumio arvelee.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.