Mainos

Sairaan perään soittelu työpaikalta yleistynyt

Työpaikkojen henkilöstöresurssit on viime vuosien aikana vedetty niin tiukalle, että sillä alkaa olla vaikutusta moniin asioihin. SAK:n päälakimies Timo Koskisen mukaan sairauslomalla olevan työntekijän perään soittelu on yleistynyt työpaikoilla.

– Tällaista on tullut muutaman viime vuoden aikana ilmi. Kokemuksemme mukaan nimen omaan esimiesten kiinnostus keskustella sairauslomalla olevan työntekijän kanssa on lisääntynyt. On haluttu keskustella, mistä syystä takia työntekijä on sairauslomalla ja muutamassa tapauksessa esimiehillä on ollut jopa halukkuutta keskustella itse sairaudesta ja sairausdiagnoosista, Koskinen kuvailee.

SAK:lla ei ole tutkittua tietoa ilmiön yleisyydestä, mutta Koskisen mukaan järjestö saa asiasta yhteydenottoja eniten palvelualoilta. Myös paperitehtailta on tullut kyselyitä asian laillisuudesta.

Koskinen selittää ilmiötä juuri tiukoilla henkilöstöresursseilla.

– Työpaikkojen henkilöstöresurssit on nykyään niin tiukalle vedettyjä, että jo yhdenkin työntekijän poissaolo saattaa aiheuttaa merkittävää ongelmaa. Mitä vaativammasta tehtävästä on kyse, sitä hankalampi työntekijää on paikata. Tästä syystä on jossakin määrin jopa ymmärrettävää, että työnantajan kiinnostus sairausloman päättymistä kohtaan lisääntyy, Koskinen arvioi.

Terveydentila on arkaluonteinen tieto

Koskinen kuitenkin korostaa, ettei sairauslomalla olevan työntekijän terveydentilan puiminen esimiehen kanssa pitäisi nykyisen lainsäädännön mukaan olla edes mahdollista.

– Esimieshän ei ole lääkäri eikä hänellä ole lääketieteellistä osaamista. Lisäksi terveydentiladiagnoosihan on arkaluonteinen tieto eli esimiehelle ei kuulu se, minkä takia työntekijä on pois töistä.

Työpaikoilla on kahdenlaista käytäntöä sairastumistapauksissa. Toisissa työpaikoissa työntekijä esittää lääketieteellisen ammattilaisen allekirjoittaman lääkärintodistuksen, jonka toimittaa työantajalle ja jota vastaan maksetaan sairausloman palkka. Toisissa työpaikoissa on sovittu etukäteen niin sanotusta ilmoitusmenettelystä sairauspoissaolojen osalta eli ollaan omalla ilmoituksella pois töistä – yleensä 1-3 päivää.

Koskinen kuuluu ilmoitusmenettelyn kannattajiin.

– Meillä on paljon jopa tutkittua tietoa siitä, että ilmoitusmenettely sairauspoissaoloissa lyhentää merkittävästi työntekijöiden poissaoloja. Kun lähdetään kirjoittamaan lääkärintodistuslappua, niin lääkärihän kirjoittaa automaattisesti lähestulkoon aina sen kolme päivää sairauslomaa. Ilmoitusmenettelyissä työntekijät useimmiten sairastavat vähemmän kuin se kolme päivää. He ovat tunnollisempia ja nopeampia sairastajia, Koskinen perustelee.

Akavalle tuntematon ilmiö

Sairaan perään soittelu työpaikalta on pitkälle koulutettujen palkansaajien ammatilliselle keskusjärjestölle Akavalle tuntematon ilmiö. Akavan lakimiehen Paula Ilveskiven mukaan järjestö ei ole saanut lainkaan yhteydenottoja asiasta.

Tekniikan akateemisten asiamies Saku Laapio arvelee, että ero johtuu työnkuvasta.

– Ylempien toimihenkilöiden sairastelu on vähäisempää. Se saattaa johtua siitä, että työt kasaantuvat, jos jää pois. Paperipino on edessä joka tapauksessa, niinpä kynnys jäädä sairauslomalle on korkeammalla, Laapio pohtii.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.