Mainos

SAK:n Eloranta varoittaa hallitusta ilmapiirin tulehduttamisesta

Palkansaajakentällä sulatellaan vasta kilpailukykysopimusta, kun hallituspuolueista on jo alkanut nousta uusia ideoita kilpailukyvyn varalle. Palkansaajien pinnaa on kesällä kiristänyt varsinkin ehdotus sunnuntailisien poistamisesta, mutta myös kriittinen keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta.

SAK:n tuore puheenjohtaja Jarkko Eloranta varoittaa hallitusta työmarkkinarauhan horjuttamisesta. Kokoomuksen riveistä tulleet ehdotukset hermostuttavat hänen mukaansa palkansaajia ja järjestöjä, varsinkin kun luottamus hallitukseen on jo valmiiksi heiveröinen.

– Ilmapiiriä ei tarvitsisi nyt tulehduttaa eikä osapuolia hermostuttaa tällaisilla irtiotoilla, jotka eivät ole ainakaan taloudellisesti perusteltuja tai edes poliittisesti välttämättömiä, Eloranta sanoo.

Viime syksynä työelämän kiristyssuunnitelmat johtivat siihen, että noin 30 000 mielenosoittajaa kerääntyi Helsingin Rautatientorille osoittamaan mieltään. Myös paperitehtaat ja lukuisat liikennevälineet seisahtuivat protestina hallituksen toimille.

Eloranta varoo ottamasta kantaa siihen, voisiko palkansaajien tyytymättömyys kärjistyä uudelleen.

– Kilpailukykysopimus oli jo sinänsä vaikea ratkaisu monille liitoille. Palkansaajilla on varmasti fiilis, että he ovat leiviskänsä tehneet, eikä lisää kiviä reppuun pitäisi laittaa, Eloranta muotoilee.

AKT:n neuvotteluista vaikeat

Eloranta huomauttaa, että AKT ja Rakennusliitto ovat syksyllä neuvottelemassa työehtosopimuksistaan, ja kuuntelevat varmasti herkällä korvalla hallituksen sanomisia. Liittojen neuvotteluista tulee Elorannan mukaan joka tapauksessa vaikeat. 

– Kaikin keinoin pitäisi turvata se, että työrauha säilyy ja liitoille saadaan säälliset sopimukset.

AKT, Rakennusliitto ja Suomen Elintarviketyöläiset eivät ole mukana kilpailukykysopimuksessa, ja käyvät siksi neuvottelut työehtosopimuksistaan itse liittokohtaisesti. Omista neuvotteluista huolimatta alojen työntekijöiden sosiaaliturvamaksut nousevat kuten muillakin palkansaajilla. Sen sijaan työajan piteneminen on vielä auki.

– Se on aivan selvää, että myös heidän pöydissään työaikakeskustelu joudutaan käymään, Eloranta sanoo.

Vasta keväällä voidaan hänen mukaansa arvioida, kuinka tasapuolisessa asemassa eri SAK:laisten liittojen työntekijät keskenään ovat.

Leikkaukset riittäisivät

Edunvalvojien katseet kohdistuvat lähiviikkoina Juha Sipilän (kesk.) hallituksen budjettisuunnitelmiin. Palkansaajakenttää kiinnostaa varsinkin se, miten hallitus aikoo saavuttaa tavoitteensa työllisten määrän kasvattamisesta 110 000 henkilöllä. Uusia toimia tarvitaan, sillä tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli kesäkuussa vain 33 000 enemmän kuin vuosi sitten. 

SAK:ssa karsastetaan uusia kiristyksiä. Työttömyysturvaa ollaan jo nyt leikkaamassa ensi vuoden alusta tuntuvasti, kun ansiosidonnaisen kesto lyhenee sadalla päivällä 400 päivään ja alle kolmen vuoden työhistorialla 300 päivään.

Elorannan mielestä hallituksen pitäisi keskittyä talouskasvun vauhdittamiseen esimerkiksi infrahankkeita tukemalla, koska työttömien patistaminen ei tuo lisää työtä. Monien työttömien tilanne on hänen mielestään jo nyt kohtuuton.

– Ihmisten toimeentulo vaikeutuu entisestään erilaisten karenssien ja sanktioiden myötä, kun työn vastaanottamisen velvoitteita kiristetään.

SAK:ssa ei enää haikailla keskitettyä sopimusta

Metsäteollisuuden irtautuminen Elinkeinoelämän keskusliitosta päätti lopullisesti spekulaatiot keskitetystä palkkaratkaisusta, Eloranta uskoo.

Hyvin epätodennäköistä se oli jo sitä ennen, koska EK on muuttanut sääntöjään siten, ettei liitto enää tee keskitettyjä sopimuksia.

– Ensi syksynä on varmasti liittokierros, mutta minkälainen ja kuinka koordinoitu, on toinen kysymys, Eloranta sanoo.

Työmarkkinajärjestöjen on määrä aloittaa Suomen uuden palkkamallin valmistelu lähiviikkoina. Neuvotteluiden käynnistämisestä tai aikataulusta ei kuitenkaan ole vielä sovittu.

Palkkamalli ei näillä näkymin valmistu ennen ensimmäisten työehtosopimusten umpeutumista ensi syksynä. Eloranta uskoo, että vuoden kuluttua ovat tiedossa vasta raamit.

– Vuosien ja sopimuskierrosten kuluessa malli täydentyy ja kehittyy.

Työehtosopiminen siirtyy ammattiliittojen kontolle, mikä pakottaa keskusjärjestöt pohtimaan rooliaan. Elorannan mukaan SAK haluaa säilyttää keskusjärjestöillä vahvan koordinaation ja mahdollisuuden ajaa laajoja tavoitteita kuten naisten ja miesten samapalkkaisuus ja palkkojen solidaarisuus.

Palkansaajapuoli ei hyväksy mallia, jossa vientisektori yksinään määrittelisi kaikkien suomalaisten palkankorotusvaran. Palkkatason määrittelyä ei haluta antaa myöskään ulkopuoliselle asiantuntijataholle.

– Taustadataa tarvitaan aina. Siihen, että jokin ulkopuolinen taho tai asiantuntijapaneeli määrittelisi palkankorotusvaran, ei tietenkään olla valmiita.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.