Mainos

SAK tavoittelee palkankorotuksia - työnantajat ja yrittäjät tyrmäävät

SAK haluaisi 330 markan korotusta kuukausipakkoihin tai kahden markan lisäystä tuntipalkkoihin nostaakseen ostovoimaa.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK tavoittelee noin kolmen prosentin ostovoiman kasvua seuraavan kaksivuotisen tulosopimuskierroksen aikana. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää järjestön mukaan palkankorotuksia.

SAK perustelee edellistä tupokierrosta suurempia palkkavaatimuksiaan sillä, että palkansaajien ostovoiman kasvu jää tänä vuonna lähelle nollaa, vaikka yritysten kilpailukyky on erinomainen ja tulosnäkymät hyvät.

Vuonna 2002 palkankorotusten painopisteen tulisi olla verokevennyksiä suurempi. Ensi vuonna palkkaratkaisuun sisältyisi 0,7 prosentin liittoerä sekä 0,4 prosentin tasa-arvoerä, joiden käytöstä sovittaisiin alakohtaisesti.

Sopimuskorotusten kustannusvaikutus kansantaloudessa olisi SAK:n mukaan ensi vuonna noin 3,8 prosenttia ja vuonna 2002 noin kolme prosenttia.

Työnantajapuoli tyrmää

Neljä keskeistä tuloneuvottelujen osapuolena olevaa työnantajajärjestöä tyrmää SAK:n esittämät palkankorotusvaatimukset liian kalliina. Järjestöjen mukaan SAK:n vaatimuksen korkea taso vauhdittaisi inflaatiota, vaarantaisi työllisyyden ja palkansaajien ostovoiman kasvun.

Teollisuuden ja työnantajien TT:n mukaan esitykset johtaisivat toteutuessaan yli viiden prosentin palkkakustannusten nousuun. Se olisi lähes kaksinkertainen tulopoliittisen selvitystoimikunnan suosituksiin nähden. TT perustelee suhtautumistaan sillä, että Suomen työvoimakustannukset kasvavat tänä vuonna noin neljä prosenttia, kun Emu-alueella nousu on noin kolme prosenttia. Ensi vuonna Emu-maiden nousun arvioidaan olevan ehkä jopa alle kolme prosenttia.

Suomessa palkat nousevat TT:n arvion mukaan ilman uusia sopimuskorotuksiakin teollisuudessa yli puolitoista prosenttia. Myös yksityisiä palvelualoja edustava Palvelutyönantajat katsoo SAK:n palkkavaatimuksen olevan aivan toista luokkaa kuin mitä kaikki kansantalouden asiantuntijat ovat suositelleet työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.

PT:n laskujen mukaan SAK:n palkkavaatimus merkitsee ensi vuonna palvelualoilla keskimäärin 4,3 prosentin työvoimakustannusten nousua. Esimerkiksi myyjillä palkat nousisivat 5,3 prosenttia ja hotelli- ja ravintola-alan työntekijöillä 5,2 prosenttia. PT:n mukaan palkkaratkaisu tulee mitoittaa niin, että se antaa myös matalan tuottavuuden aloille mahdollisuuden kasvuun ja työllistämiseen. Viime talven kalliina pidetyn liittokierroksen katsotaan jo hidastaneen työpaikkojen syntyä palveluyrityksissä.

PT torjuu TT:n tavoin SAK:n vaatimat ansiokehityslausekkeen sekä indeksiehdon. PT:n mukaan myös matala- ja naispalkkaerät vahingoittaisivat eniten juuri palvelualoja.

Kunnat ja valtio: työpaikat vähenisivät

Julkisen sektorin työnantajat katsovat SAK:n vaatiman palkankorotusten tason heikentävän palveluja ja

Rakennustyömaa Helsingissä

vähentävän työpaikkoja. Kuntatyönantajia edustava Kunnallinen työmarkkinalaitos arvioi että kustannusten nousu merkitsisi koko sopimuskaudella lähes kahdeksan miljardin markan lisäystä työvoimakustannuksiin. Se ylittäisi KT:n mukaan selvästi kuntien maksukyvyn ja johtaisi lomautuksiin ja irtisanomisiin.

Esitetyt palkankorotukset nostaisivat KT:n arvion mukaan kuntien työvoimakustannuksia vuonna 2001 reilusti yli viidellä prosentilla ja vuonna 2002 yli neljällä prosentilla. KT perustelee arviotaan sillä, että palkankorotusten kustannusvaikutus on julkisen sektorin palkkarakenteesta johtuen kunnissa suurempi kuin yksityissektorilla.

Kunta-alan naisvaltaisuuden vuoksi myös tasa-arvoerän kustannukset ovat kunnissa suuria. Suuret palkankorotukset vähentäisivät KT:n mukaan myös vakinaisen henkilöstön palkkaamista ja johtaisivat säästötoimiin.

Myös Valtion työmarkkinalaitos arvioi SAK:n vaatimusten heikentävän konkreettisesti mahdollisuutta ylläpitää valtion nykyistä toimintaa ja palvelujen tasoa. Työvoimakustannusten nousu vähentäisi myös työpaikkojen määrää. VMTL:n mukaan SAK:n vuosille 2001 ja 2002 esittämät palkankorotusvaatimukset lisäisivät valtion työvoimakustannuksia kahden vuoden aikana runsaat kahdeksan prosenttia.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.