Mainos

Sananvapaus puhuttaa toimittajia: Uhkana journalismin muuttuminen makkaratehtaaksi

Suuri Journalistipalkinto -kilpailun ehdokkaiden mielestä sananvapauden tila on Euroopassa ja etenkin Suomessa hyvä. Kritiikkiä palkintoehdokkaat antavat siitä, että sananvapautta voidaan aina halutessaan tulkita väärin tai sitä ei uskalleta käyttää. 

Kysyimme tämän vuoden Suuri Journalistipalkinto -kilpailun ehdokkailta ajankohtaisia kysymyksiä mediasta ja journalistisesta työstä.

Kilpailussa ehdokkaat kilpailevat neljässä eri kategoriassa, Vuoden juttu, Vuoden journalistinen teko, Vuoden journalisti ja uutena kategoriana Vuoden kirja. Kyselyyn jätti vastaamatta osa Vuoden journalistinen teko -kategoriassa kilpailevien työryhmien jäsenistä.

Kysyimme ehdokkailta, mikä on sananvapauden tila Euroopassa ja miten sitä käytetään. Kysyimme myös, käytetäänkö sananvapautta oikein. Vuoden kirja -kategoriassa ehdolla kirjallaan Neljäntienristeys oleva kirjailija Tommi Kinnusen ja Vuoden journalistiksi ehdolla oleva Helsingin Sanomien toimittaja Heikki Aittokosken mukaan Euroopan eri maiden välistä sananvapautta on loppujen lopuksi vaikea verrata.

– Euroopan sananvapaustilassa on niin paljon eroavaisuuksia, että on hankala yleistää. Karkeasti ottaen: Jos puhutaan Länsi-Euroopasta, sananvapauden tila on ymmärtääkseni erinomainen. Länsi-Euroopassa, mukaan lukien Suomessa, ei ole esimerkiksi pidäkkeitä paljastaa vaikutusvaltaisten ihmisten väärinkäytöksiä. Ihan vain pari esimerkkiä, jotka äkkiseltään tulevat mieleen; Ranskan Bettencourt-skandaali tai Suomen vaalirahajupakka. Jos taas puhutaan Itä-Euroopasta, erityisesti Venäjästä, sananvapauden tila on synkeä, kuvailee Aittokoski. 

– Suomessa tuskin ilmenee sensuuria siinä merkityksessä, että estettäisiin kirjoituksen julkaiseminen sen kirjoittamisen jälkeen tai painostettaisiin toimittajaa luopumaan jo tekemästään jutusta. Suurin uhka journalistiselle vapaudelle lienee kuitenkin toimittajien itsesensuuri. Kun journalisti on taloudellisesti riippuvainen lehden suomista työmahdollisuuksista ja kilpailu alalla on kovaa, voi pelko tulevien mahdollisuuksien menettämisestä johtaa toisten näkemysten myötäilemiseen, Kinnunen pohtii. 

Sananvapauteen kuuluu vastuu

Enemmistö ehdokkaista myös muistutti, että sananvapauteen kuuluu aina vastuu. Monet muistuttivat, että sananvapauden käyttäjinä myös lehdistöllä on vastuuta tavallisen ihmisen lisäksi.

– Sananvapaus on tärkeä eurooppalainen arvo, mutta se ei mielestäni tarkoita, että voi julkaista mitä vaan. Sananvapaus vaatii myös vastuuta kunnioittaa muita lakeja, kuten esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan -lakia, Ylen Mot-ohjelman toimittaja Minna Knus-Galán pohtii. Hän on ehdolla Vuoden journalistiksi.  

– Kyllä sananvapaus Euroopassa, toisin kuin yleisesti väitetään, on varsin hyvällä tolalla – varsinkin Suomessa nykyisin. Ei ole niin hullua ajatusta, ettei sitä voisi jokseenkin seuraamuksitta lausua julki ainakin Uuden Suomen blogeissa. Moni kuitenkin ymmärtää sananvapauden väärin, pitää esimerkiksi lausuntojen arvostelemista sananvapauden rajoittamisena, vaikka on juuri saanut vapaasti lausua sanottavansa. Kritiikkiä ei ymmärretä, vastaa taas Vuoden juttu -kategoriassa ehdolla oleva toimittaja Tuomas Muraja. 

– Lehdistönvapaus tuo medialle valtaa ja vastuuta. Vastuuseen kuuluu faktan tarkistus. Lisäksi tarvitaan rakentavaa mediakritiikkiä ja avointa keskustelua rajanvedoista. Faktabaari hankkeen takaa löytyy Avoin yhteiskunta ry, sanoo taas Vuoden journalistinen teko -kategoriassa ehdolla oleva Faktabaari-työryhmän jäsen Mikko Salo.

"Kansalaisilla oikeus saada tietoa"

Suuri Journalistipalkinnon ehdokkaista osa ilmaisi myös huolensa siitä, että sananvapaudesta ei aina muisteta pitää huolta.

– En usko, että Suomen lintukodossa oikein ymmärretään mitä on pahin uhka sananvapautta kohtaan. Sellainen, joka kohdistuu toimittajan terveyteen tai henkeen. Tai jos media olisi vain poliittisen eliitin käsikassara. Meillä suurempi uhka journalismille on kiire tai periksiantaminen. Että journalismi muuttuu makkaratehtaaksi. Ettei haastaviin ja isoihin aiheisiin perehdytä. Ettei nähdä isoa kuvaa, mitä yhteiskunnassa on tapahtumassa, pohtii Ylen toimittaja Annukka Roininen. Hän on ehdolla työryhmänsä kanssa Vuoden journalistinen teko -kategoriassa.

–Sananvapaus ei yleensä ole poliitikkojen suosikkilistalla, joten median pitää itse pitää huoli siitä. Parhaiten sananvapaudesta huolehditaan käyttämällä sitä. Median on aika ajoin syytä muistuttaa päättäjiä ja muuta yleisöä siitä, että sananvapaus ei tarkoita ainoastaan sitä, että ihmisillä on oikeus esittää mielipiteitään – vaan myös sitä, että kansalaisilla on oikeus saada tietoa, muistuttaa Vuoden journalistinen teko -kategoriassa Faktabaari-työryhmässä ehdolla oleva toimittaja Taru Taipale

Suuren Journalistipalkinnon 2014 saajat julkistetaan MTV3-kanavalla keskiviikkona 11.3.2015 kello 20 alkavassa suorassa gaalalähetyksessä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.