Mainos

Särki korvasi tonnikalan kouluruuassa – lähiruokaa tarjolla keväällä vanhuksillekin

Vesangan päiväkoti-koulussa Jyväskylässä kokeiltiin tänä syksynä tonnikalan ja tuontilohen korvaamista särjellä.

Paikallinen kalastaja toimitti kalat koulun keittiöön, jossa keittäjä valmisti niistä muun muassa särkipitsaa ja särkikiusausta.

Uudet ruuat maistuivat lapsille ja lähiruuan suosimisella luotiin alueelle työtä ja parannettiin järvien tilaa.

– Olen onnellinen, kaikki ovat olleet innoissaan tästä, tämä on ollut yhteinen asia, sanoo hankkeen projektipäällikkö Leena Pölkki Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Kokeilu oli osa Sitran Lähiruokaa resurssiviisaasti -hanketta. Kalan ohella koulussa tarjottiin viikottain myös lähiporkkanaa. Porkkanan kulutus lisääntyi viidenneksellä.

Aikuiset ennakkoluuloisia

Pölkki sanoo, että uusi raaka-aine on aina haaste lapsille. Mutta yllättäen aikuisillakin oli ennakkoluuloja särkeä kohtaan:

– Särjellä on ollut roskakalan status. Olemme joutuneet paneutumaan siihen, että emme välitä omia asenteitamme edes rivien välissä lapsille.

Lapset tottuivat kalaan nopeasti.

– Se on paras palaute, että ruoka syödään, silloin se maistuu, Pölkki sanoo.

Vesangan päiväkoti-koulussa halutaan jatkaa lähiruuan käyttöä. Ensi maaliskuussa särki otetaan Jyväskylän vanhuspalvelun ruokalistoille.

Raaka-ainetta riittää.

– Meillä on valtava määrä järviä, mutta jostain syystä lähikala tahtoo jäädä sinne järviin, Pölkki miettii.

Kaupungille paikallisruuan käyttö tuo kokeilun mukaan myös kustannussäästöjä.

Kalastajille työtä

Julkisiin keittiöihin ostetaan vuosittain noin 350 miljoonalla eurolla ruokaa ja raaka-aineita ja esimerkiksi Keski-Suomessa vain viisi prosenttia hankinnoista on lähiruokaa.

Jos Jyväskylässä kaikkien julkisten laitoskeittiöiden ulkomainen tuontikala korvattaisiin läheltä kalastetulla järvikalalla, se loisi alueelle neljä työpaikkaa, hankkeen laskelmassa arvioidaan.

Tonnikalakannat uhanalaisia

Maatalouden tutkimuskeskus MTT selvitti särkituotteen ympäristövaikutukset ja laski, että särkikilon ilmastopäästöt ovat vain kuudenneksen tonnikalan päästöistä.

Lisäksi särjen kalastus vähentää järvien rehevöitymistä ja puhdistaa järviä, kun vesistöstä poistuu merkittävästi typpeä ja fosforia.

– Särkikannat Suomessa sekä sisävesissä että Itämerellä kestävät hyvin kalastusta, kun taas eräät tonnikalakannat ovat uhanalaisia, toteaa tutkija Frans Silvenius MTT:ltä.

Sitran toiveissa on, että lähikalan käyttö leviäisi julkisiin keittiöihin ympäri Suomea.

Laajemman Kohti resurssiviisautta -hankkeen tavoitteena on löytää keinoja vähentää luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä ja samalla lisätä hyvinvointia.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.