Mainos

Säteilysuojelun asiantuntija: Suomi sopii ydinjätteen hautaamiseen

Säteilyturvakeskuksen (STUK) ydinjäteasioista vastaavan johtajan ja säteilysuojelun asiantuntijan Risto Paltemaan mukaan ydinvoima on ydinjätteen kannalta suhteellisen turvallinen tapa tuottaa energiaa. Paltemaa sanoo, ettei ydinjäte suinkaan ole vaarallisimmillaan lopullisessa sijoituskohteessaan, joka useimmiten on maan uumenissa.

- Usein puhutaan ydinjätteen hautaamisesta, joka voi antaa sellaisen mielikuvan, että sinne ne vain kärrätään, ja ettei se ole kovin monimutkaista. Kaikki, mitä tehdään, on kuitenkin hyvin pitkään tutkittua ja harkittua.

Vuonna 1994 muutetun ydinenergialain mukaan Suomessa tuotettu ydinjäte myös pysyy Suomessa, eikä sitä myöskään saa tuoda muualta. Loppusijoituskohteet on siten perustettava Suomeen. Tällä hetkellä neljän toimivan ydinvoimalaitoksen jätteet sijoitetaan Olkiluotoon ja Loviisaan ydinvoimaloiden yhteyteen rakennettuihin kallioluolastoihin. Kallioinen maaperä sopii Paltemaan mukaan hyvin ydinjätteen varastoimiseen.

- Käytetty polttoaine on tarkoitus sijoittaa noin 420 metrin syvyyteen kallioon. Siinä syvyydessä vesimäärät ovat pieniä ja vesi liikkuu hitaasti, sillä kallio on varsin tiivistä. Kallio on myös vakaata esimerkiksi maanjäristyksiä vastaan. Myös kemialliset olosuhteet ovat sellaiset, että kupari säilyy siellä syöpymättä hyvin pitkiä aikoja, Paltemaa sanoo viitaten ydinjätteen kuparisiin säilytyskapseleihin.

Suunnitteilla olevista uusista ydinvoimaloista ainoastaan Fennovoimalla ei vielä ole lopullista loppusijoituskohdetta tiedossa.

Ydinjätteen kierrättäminen ei mahdollista vuosikymmeniin

Ydinjätteen vaarallisuus liittyy eniten sen korkeaan radioaktiivisuuteen. Radioaktiivisuutta löytyy luonnosta kaikkialta, ihmisestäkin, mutta liika annos tappaa.

Paltemaa sanoo, että ydinjäte on vaarallisimmillaan silloin, kun se poistetaan ydinvoimalan reaktorista, eli heti käytön jälkeen. Ennen lopullista sijoittamistaan ydinjätettä jäähdytellään väliaikaisissa varastoissa noin 40 vuotta. Paltemaan mukaan radioaktiivisuuden hajoaminen on kaikkein nopeinta 500 ensimmäisen vuoden aikana.

Ydinjätteen kierrättämiselle Paltemaa ei näe mahdollisuuksia Suomessa vielä moneen kymmeneen vuoteen. Esimerkiksi Englannissa, Ranskassa ja Venäjällä on ydinjätteen jälleenkäsittelylaitoksia, joissa ydinjäte voidaan tuottaa uudelleen energiaksi.

- Kehitys on vielä alkuvaiheessa, eikä odotettavissa ainakaan lähiaikoina. Ydinjätteen jälleenkäsittely on iso, vaikea ja kallis prosessi, jossa eri aineosat erotetaan kemiallisesti toisistaan. Jätteessähän on uraania, jota uuden sukupolven laitoksissa ehkä voitaisiin käyttää hyväksi. Mutta menee vähintään vuoteen 2050 ennen kuin on toimivaa todistetta, että uudentyyppisiä laitoksia olisi käytössä.

Eduskunnan eiliseen päätökseen ydinvoiman lisäämiseksi Paltemaa ei halua ottaa kantaa.

- Poliittiset ja taloudelliset päättäjät päättävät sen, tehdäänkö jotain vai ei. Turvallisuusviranomainen katsoo, että se tehdään turvallisesti.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.