Mainos

Selonteko: Itämeren turvallisuus huonontunut – syynä Venäjän toimet

Itämeren turvallisuustilanne on heikentynyt ja siihen ovat syynä Venäjän laittomat toimet Ukrainassa, linjaa uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. 

Hallitus täsmentää Suomen linjaa sotilasliitto Natosta tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossaan. Selonteon mukaan "Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta".

Hallitus hyväksyi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tänään valtioneuvoston istunnossa. Noin 30-sivuinen paperi on luettavissa ulkoministeriön verkkosivuilta. Siinä linjataan ja arvioidaan seuraavaa kymmentä vuotta.

Suomi toteuttaa selonteon mukaan laajaa ja kehittyvää kumppanuutta Naton kanssa. Suomi osallistuu jatkossakin Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan omista lähtökohdistaan, asiakirjassa todetaan.

– Suomelle on tärkeää Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen eli että Naton jäsenyys säilyy avoimena kaikille Euroopan valtioille, joilla on kyky ja edellytykset edistää Naton perussopimuksen tavoitteita.

Vuodelta 2012 peräisin oleva linjaus kuului, että "Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka harjoittaa yhteistyötä Pohjois-Atlantin liiton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä".

Nato-option ylläpitäminen on Suomen toistettu linja. Mahdollisuuden aukipitäminen on turvallisuuspoliittinen päätös sinänsä, koska sen on arvioitu toimivan pidäkkeenä Venäjän suuntaan. 

Turvallisuustilanne heikentynyt

Yhteisen tilannekuvan muodostaminen oli puolueille tiettävästi helppoa. Itämeren turvallisuustilanne on selonteon mukaan heikentynyt.

Selonteossa sanotaan selkeästi, että jännittynyt tilanne on seurausta Venäjän toiminnasta. Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta valtaamalla Ukrainalle kuuluvan Krimin ja synnyttämällä konfliktin Itä-Ukrainassa. 

– On syntynyt negatiivinen kierre, jonka vaikutuksesta jännite Itämeren alueella on kasvanut ja sotilaallinen toiminta lisääntynyt.

Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida selonteon mukaan sulkea pois.

Suomi katsoo, että Naton läsnäolo ja toiminta vakauttavat alueen turvallisuustilannetta.

– Ympäristön muutosten myötä transatlanttinen ja Naton kanssa tehtävä yhteistyö, kuten myös pohjoismainen yhteydenpito ja yhteistyö erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä tiivistyvät.

Venäjä-suhteista todetaan, että Suomi rakentaa maan kanssa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua. Hallitus toteaa, että Euroopan unionin yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toiminnan perusta.

– Yhteistyön paranemisen edellytyksenä on, että Venäjä noudattaa kansainvälistä oikeutta ja muita kansainvälisiä sitoumuksiaan. Minskin sopimuksen toimeenpano on välttämätöntä EU-Venäjä-suhteiden paranemiselle. 

Suomi ei olisi konfliktissa ulkopuolinen

Suomi ei olisi puolueeton sen lähialueella tapahtuvassa konfliktissa. Selonteossa todetaan aiempaa selkeämmin, että EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna. 

Ruotsin kanssa tehtävästä puolustusyhteistyöstä todetaan, että sitä kehitetään ilman rajoitteita. Euroopan unioni on selonteon mukaan "Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin toimintakehys ja tärkeä turvallisuusyhteisö".

Yhteistyö tiivistyy myös Yhdysvaltojen kanssa kansainvälisissä kysymyksissä. USA:n sitoutuminen Natoon ja sotilaallinen panostus Eurooppaan on Suomen näkökulmasta olennaista.

Aiemmasta poiketen hallitus antaa eduskunnalle erikseen selonteot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä puolustuspolitiikasta. Näistä jälkimmäisen on määrä valmistua vuodenvaihteen tienoilla.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.