Mainos

Selvitys: Ministerin avustaminen vie usein johtajaksi

Kokoomusministereiden erityisavustajat siirtyvät useimmiten yritysten ja niiden etujärjestöihin palvelukseen. SDP:n avustajat jatkavat politiikassa, ja keskustalaiset lähtevät virkamiesuralle kuntiin tai valtiolle.

Näin voi tiivistää ministereiden entisten avustajien urien jatkon. STT selvitti reilun 300 erityisavustajan ja valtiosihteerin työtehtävät avustajapestin jälkeen.

Selvityksestä ilmenee, että muista puolueista ei siirrytä yhtä hanakasti yritysten ja elinkeinoelämän etujärjestöjen palvelukseen kuin kokoomuksesta, jonka avustajista noin puolet toimii niissä. Entisiä erityisavustajia on Kauppakamarissa, Suomen Yrittäjissä, Teknologiateollisuudessa, Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK), Panimoliitossa ja Satamaliitossa.

Myös palkansaajajärjestöissä Akavassa, SAK:ssa ja STTK:ssa on avustajia. Yrityksistä heitä on muun muassa teleoperaattori Elisassa ja viestintätoimisto Miltton Networksissa.

Useimmat ex-avustajat työskentelevät asiantuntija- tai johtajatehtävissä. Tavallisiin duunariammatteihin päätyy ani harva.

Ei suora herrahissi

Vajaa puolet ministereiden avustajista etenee johtajiksi. Poliittisista valtiosihteereistä suurin osa jatkaa johtaja-asemassa.

Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Ilkka Ruostetsaaren mukaan määrä ei ole niin suuri kuin voisi kuvitella.

– Meillä on ehkä väärä käsitys, että erityisavustajan pesti olisi eräänlainen herrahissi, hän tuumii.

Elinkeinoministerin entinen avustaja Kai Mykkänen eteni urallaan ministerin kanssa samaa polkua. Mykkänen toimi Jyri Häkämiehen (kok.) avustajana ennen kuin tämä siirtyi EK:n toimitusjohtajaksi. Häkämies pyysi myös Mykkästä EK:hon johtajaksi.

Mykkänen arvelee, että hyvät ja luotettavat työntekijät saavat kutsuja uusiin työpaikkoihin entisiltä esimiehiltään ja kollegoiltaan.

– Varmasti Jyrin arvioon vaikutti kokemus yhteistyöstä erityisavustajakaudella.

Pienet piirit

Erityisavustajina toimineet kertovat, että työstä on jälkeenpäin ollut suurta hyötyä uralla. Ainakin siinä mielessä, että hallinnon ala ja poliittinen järjestelmä tulivat tutuiksi.

Sitä entiset avustajat eivät silti myönnä, että avustajan työ tai puolueen jäsenkirja olisivat suoraan avanneet työpaikkojen ovia.

– SDP:n jäsenkirja ei varmasti ollut haitaksi, mutta ei se voinut olla pääasiallinen kriteeri. Minulla oli hakiessa muodollinen ja käytännössä hankittu pätevyys, sanoo SAK:n yhteyspäällikkö Harri Järvinen. Hän toimi valtiovarainministereiden Eero Heinäluoman ja Antti Kalliomäen avustajana.

Järvisen mukaan tilanne on nykyään hyvin erilainen kuin 1960–70-luvuilla, jolloin ilman tietyn puolueen jäsenkirjaa ei SAK:hon päässyt.

Professori Ruostetsaari muistuttaa, että Häkämiehen ja toisaalta Matti Vanhasen (kesk.) siirtyminen ministeripestien jälkeen niin sanottuihin lobbausjärjestöihin herätti keskustelua jääviydestä. Myös avustajat pääsevät hänen mukaansa ministeriön sisäpiiriin. Jääviysongelmiin yksikään avustaja ei silti kerro törmänneensä.

Keskustalaisia ulkomaankauppa- ja kehitysministereitä Paula Lehtomäkeä ja Mari Kiviniemeä avustanut Satu Mäki-Lassila pitää hyvänä, että jääviydestä keskustellaan. Ongelmaa ei kuitenkaan pitäisi opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehenä toimivan Mäki-Lassilan mielestä dramatisoida.

– Se on oikeutettu kysymys, mutta pitäisi ottaa huomioon, että Suomi on pieni maa ja kaikki tuntevat kaikki.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.