Mainos

Selvitys: Suomi kestää talviolot hyvin - miksi siis junaliikenne kompuroi?

Sääilmiöiden aiheuttamat riskit ja niihin varautuminen vaihtelevat huomattavasti eri EU-maissa. Riskitasoluokituksessa heikoin maa on Puola. Suomessa riskitaso on yksi EU-maiden matalimmista.

– Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen liikennejärjestelmät kestävät sään ääri-ilmiöitä paremmin kuin EU-maat keskimäärin, VTT:n johtava tutkija Pekka Leviäkangas kertoo.

Matalaan riskitasoon vaikuttavat monet eri tekijät, kuten vakaa talous, pienet liikennemäärät sekä hyväkuntoinen ja toimiva liikenneinfrastruktuuri.

Riskitasoa kartoitettiin VTT:n asiantuntijoiden rakentamalla riski-indikaattorilla, jossa arvioitiin muun muassa rankkasateiden, tulvien, maanvyöryjen, myrskyjen ja helleaaltojen todennäköisyyttä maakohtaisista pitkän aikavälin tilastoista.

Talviolosuhteet riskinä Suomessa

Suomessa merkittävimmät äärisääriskit kohdistuvat talven pakkasiin ja runsaaseen lumentuloon. Kesäkaudella uhkina ovat rankkasateet ja tulvat.

– Riskien hallinta on ensiarvoisen tärkeää liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle sekä sitä kautta koko yhteiskuntataloudelle, Leviäkangas sanoo.

Viime talvina paljon puhetta herättäneet junaliikenteen ongelmat johtuvat Leviäkankaan arvion mukaan enemmänkin resursseista. Selvityksen mukaan puolet rahtijunien myöhästymisistä johtui Suomessa nimenomaan sääolosuhteista.

– Suomessa laajan verkon ylläpidossa on ehkä riittämättömät resurssit. Enemmän ongelmia tässä on uskoakseni resurssi- kuin riskipuolella.

Monissa vertailuissa kiitosta kerännyt Helsinki-Vantaan lentokenttä sen sijaan pärjää ylimääräisellä kiitotiekapasiteetillaan. Liikennetiheys sallii kiitoteiden aurauksen, kun vilkkaamilla kentillä tarvitaan kaikkia kiitoteitä samanaikaisesti.

Suurimmat riskit Puolassa

Alueista korkein riskitaso on entisen Itä-Euroopan maissa sekä vuoristoalueilla.

– Puolassa on suuret liikennemäärät, verrattain heikkokuntoiset liikennejärjestelmät, suuret satamat ja maassa esiintyy lisäksi melko paljon sään ääri-ilmiöitä.

Liikenteelle sään ääri-ilmiöt aiheuttavat EU-maissa vuositasolla vähintään 15 miljardin euron kustannukset. Liikenneinfrastruktuuria voidaan parantaa huolellisella suunnittelulla, jossa huomioidaan myös sääilmiöt.

– Ilmasto lämpenee ja on havaittavissa heikkoja signaaleja siitä, että sään ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä. Liikenneinfrastruktuurin huoltoon ja ylläpitoon pitäisi kiinnittää erityisesti kaupunkialueilla nykyistä selvästi enemmän huomiota, Leviäkangas huomauttaa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.