Mainos

Selvitysmies: Elintarvikevalvontaan tarvitaan lisämiljoonia

Elintarvikevalvontaa arvioinut selvitysmies vaatii valvontaan lisää varoja. Tehokkaampi valvonta vaatisi ainakin 10 miljoonan euron lisäystä vuodessa.

Kunnat vastaavat nykyisin mm. kauppojen elintarvikevalvonnasta.


Kuntien kontolla oleva elintarvikevalvonta kaipaa miljoonaremonttia. Valvonnan uudistamista pohtiva selvitysmies Veli-Mikko Niemi arvioi tehokkaamman valvonnan vaativan lähivuosina ainakin 10 miljoonan euron vuotuisia lisäresursseja.

Maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä elintarvikevalvonnan tehostamista ja sen kustannuksia arvioiva selvitysmies Niemi on hahmotellut neljä erilaista mallia valvonnan uudistamiseksi. Mallien kustannukset eivät paljon toisistaan poikkea, mutta selvää on että valvonta ei jatkossa toteudu asianmukaisesti ilman lisärahoitusta.

-Nykyvalvonta pidettäisiin minimitasoisena kuuden miljoonan euron lisäyksellä. Noin kymmenen miljoonaa on realistisempi summa, kun ajattelee että käytännössä valvontaa pitäisi myös laajentaa, Niemi summaa.

-Minimilisäyksellä saataisiin kuriin 1990-luvun lama-aikana kunnissa alkanut säästäminen, ja henkilötyövuosia valvontaan kolmannes lisää. Valvonnan laajentaminen taas olisi tarpeen esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen laajentumisen myötä, kun virka-ajan päivystyksellä ei enää kateta kaikkia valvontatarpeita, Niemi jatkaa.

Tällä hetkellä pääasiassa kuntien vastuulla olevan elintarvikevalvontaan kuluu arviolta 30-35 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnat vastaavat mm. kauppojen, teollisuuden ja ravintoloiden valvonnasta, ja valtion lähinnä vain lihantarkastuksen ja luomutuotannon valvonnasta.

Kunnat yhteistyöhön


Käytännössä Niemi ehdottaa elintarvikevalvonnan organisoimista uudelleen. Vaihtoehtoisia päämalleja on kaksi: kuntien yhteistyön parantaminen tai valvonnan siirtäminen valtion vastuulle. Toteuttavin malleista olisi Niemen mukaan kuntien yhteistyön parantaminen. Siihen voidaan pyrkiä joko ohjeistusta lisäämällä tai säätämällä laki yhteistyöpakosta.

-Kun nyt valvontaa pyörittää yhteensä 250 kuntayhtymää ja yksittäistä kuntaa, parhaat synergia- ja erikoistumisedut saataisiin noin 50-60 elintarvikevalvonnan alueellisen yksikön avulla. Keskittämällä paikattaisiin laatueroja ja kartalta saataisiin pois sellaiset kunnat, joissa ei tehdä yhtä ainoaa elintarvikkeiden laatunäytettä, Niemi kuvailee.

Mikäli kuntien valvonnan järjestämisvastuu ei muutoin toteutuisi, vaihtoehtona olisi valvonnan siirtäminen Norjan ja Tanskan tapaan valtiolle. Valtio voisi Niemen hahmotelmien mukaan joko vastata valvonnasta täysin tai ostaa palvelut kunnilta.

-Ne ovat on käytännössä aika kaukaisia ajatuksia ja myös erittäin kalliita. Kustannuksissa liikuttaisiin useissa kymmenissä miljoonissa, jos pitäisi ensin perustaa kokonaan uusi organisaatio, Niemi arvioi.

Kaupat ja teollisuus maksajaksi?


Vaikka elintarvikevalvonnan tehostamisen kustannukset ovat selvillä, niiden maksaja ei ole. Täysin mahdoton ajatus ei ole se, että verorahoituksen niukkuutta paikattaisiin sillä, että elintarvikesektori pantaisiin maksamaan valvonnasta.

-Suomessa valvottavat maksavat tällä hetkellä vain 15 prosenttia valvonnan kustannuksista, kun muissa Pohjoismaissa niiltä kerätään kaksi kolmasosaa kuluista. Asiaa pohditaan erikseen sosiaali- ja terveysministeriössä, mutta vaikuttaa siltä, että EU:nkin elintarvikevalvonnan uudistuksessa tultaisiin viitoittamaan tähän suuntaan, Niemi sanoo.

Selvitysmies Niemi jättää lopullisen mietintönsä ministeri Raimo Tammilehdolle toukokuun puolenvälin jälkeen. Sen pohjalta elintarvikevalvonnan uudistamista ryhtyy jatkotyöstämään kolmen ministeriön virkamiestyöryhmä, joten eduskuntaan esitys päätynee aikaisintaan vaalien jälkeen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.