Mainos

Siemenet syyniin ja tehoimurit pannaan – Näin hullusti EU säätää

EU tunnetaan tiukkana säätelijänä, ja välillä näytetään menevän jopa älyttömyyksin saakka – ainakin monen kuluttajan mielestä. Hullua vai ei? MTV Uutiset listasi uusimmat suunnitelmat ja selvitti niiden taustat.

Direktiivit ovat tavoitteita

Asetukset tulevat välittömästi voimaan, mutta direktiiveissä säädellään tavoitteista, joihin kaikkien EU-maiden täytyy pyrkiä. Yksittäiset maat saavat itse päättää, miten tavoitteisiin pyritään käytännössä, ja säätää itse lait direktiivien toteuttamiseksi.

Uunikinnas henkilönsuojaimeksi

EU-komissio ehdotti maaliskuussa, että uunikintaista ja tiskihanskoista tehtäisiin virallisia henkilönsuojaimia, joihin luetaan esimerkiksi kypärät, kuulosuojaimet ja pelastusliivit. Ehdotus laajentaisi henkilönsuojaindirektiivin koskemaan myös yksityiseen käyttöön tarkoitettuja kosteudelta, vedeltä ja kuumuudelta suojaavia henkilönsuojaimia, kuten uunikintaita. Näin direktiivi tiukentaisi uunikintaiden ja tiskihanskojen materiaalivaatimuksia. Suomen hallitus pitää tiukennusta tarpeettomana. Eduskunnalle antamassaan kirjelmässä hallitus katsoo, että vaatimuksista tulisi turhia taloudellisia rasitteita uunikintaiden valmistajille, joista valtaosa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Käsitöistä innostuneet voisivat kuitenkin edelleen kaupata töitään esimerkiksi joulumyyjäisissä, sillä ehdotus ei koske käsityötuotteita, joita ei markkinoida suojaustarkoituksiin.

Siemenrekisteri

Suunnitteilla oleva asetus edellyttää kaikkien siementen ja taimien rekisteröimistä EU:n kasvivirastossa. Puutarhureiden on maksettava EU:lle siementen rekisteröimisestä. Suunnitelman on pelätty tekevän kotiviljelijöistä rikollisia, mutta todellisuudessa asetus ei koskisi kotiviljelijöitä. Omaan käyttöön saisi viljellä rekisteröimättä siemeniä tai taimia.

Nappi, joka pysäyttää auton

EU:ssa selvitetään mahdollisuutta määrätä autoihin lisälaite, joka pysäyttäisi auton napin painalluksesta. Tarkoitus on parantaa turvallisuutta ja estää rikollisten karkumatkoja, jotka aiheuttavat vaaratilanteita. Asiaa tutkii Eurooppalaisen lainvalvontaviranomaisten teknologiaverkosto (ENLETS). Vuonna 2008 perustettu asiantuntijaryhmä luotaa yleisesti uutta teknologiaa, tekee vertailuanalyysejä, kerää tietoa käyttäjiltä ja tarjoaa neuvontaa.

Tehokkaat imurit 

EU kielsi syyskuun alusta alkaen yli 1600-wattisten imureiden tuonnin säästääkseen energiaa osana ekosuunnittelupakettia. Vuoden 2017 syyskuun alusta maksimiteho saisi olla enää 900 wattia. Edullisten pölynimurien tavallinen liitäntäteho on ollut 1800 wattia. Kuluttajilla riittää opittavaa, sillä pölynimureita on usein mainostettu wattiluvulla, vaikka liitäntäteho ei juuri vaikuta imutehoon. Niinpä moni kuvittelee virheellisesti, että suuri wattiluku tarkoittaa automaattisesti hyvää imutehoa. Direktiivi ei koskisi keskuspölynimureita eikä rakennusimureita. Vastaavat säädökset ovat vähentäneet jääkaappien, pakastimien ja pesukoneiden energiankulutusta kolmanneksen.

Rengaspaineiden reaaliseuranta

Marraskuun alusta uusien autojen rengaspaineita on seurattava jatkuvasti joko passiivisella valvontajärjestelmällä tai rengaspaineanturilla. Alustavien arvioiden mukaan rengaspaineanturijärjestelmää käyttää noin 78 prosenttia valmistajista ja autoilijalle uudistus maksaa useita satasia. Tarkoitus on parantaa turvallisuutta ja hillitä polttoaineen kulutusta. Suomessa valvontajärjestelmään siirtyminen kustantaa enemmän kuin Keski-Euroopassa, koska meillä käytetään kahta rengassarjaa vuosittain.

Sammuvat kahvinkeittimet

Ensi vuoden alussa EU sallii vain itsestään sammuvien kahvinkeittimien myynnin osana ekosuunnittelupakettia. Keittimen on sammuttava tai siirryttävä valmiustilaan keittämisen jälkeen viimeistään 40 minuutissa, termoskeittimen jo viidessä minuutissa. Samalla paloturvallisuus paranee. Uudistuksen on arvioitu säästävän energiaa jopa 16–62 prosenttia riippuen aikakatkaisun viiveajasta ja kahvinkeittimen mallista. Kahvinkeittimiä myydään Euroopassa noin 18 miljoonaa vuosittain ja päivittäisessä käytössä on noin 100 miljoonaa keitintä.

Pyykinpesu kylmässä

EU edellyttää pyykinpesukoneilta 20 asteen pesuohjelmaa direktiivissä, joka tuli voimaan viime joulukuun alussa. Ekosuunnittelupakettiin kuuluvaa kylmäpesudirektiiviä on kritisoitu siitä, että vaatteet eivät puhdistu kylmässä vedessä kunnolla, mikä voisi kannustaa kehittämään entistä voimakkaampia kemikaaleja pyykinpesuun.

Vessan vetäminen

EU julkaisi viime vuonna ekomerkkikriteerit vähemmän vettä käyttäville wc-pöntöille. Merkin saa, jos vessan vetämiseen kuluu enintään kuusi litraa vettä. Käytettävän veden määrä voi näin vähetä jopa puoleen. Esimerkiksi brittivessoissa kuluu kaksi kertaa enemmän vettä verrattuna suomalaisvessoihin. Kriteereitä on tulkittu myös väärin: ekomerkistä on uutisoitu pakollisena, vaikka se on täysin vapaaehtoinen.

Energiansäästölamput

EU on korvannut hehkulamppuja ja muita energiaa syöviä valaistusmenetelmiä vuodesta 2009 lähtien energiaa säästävillä lampuilla. Energiansäästölamppujen avulla kotien sähkönkulutus vähenee arviolta 10–15 prosenttia, minkä on arvioitu säästävän koko EU:ssa noin 40 miljardia kilowattituntia energiaa joka vuosi. Tämä vastaa suunnilleen sähkön vuosikulutusta Romaniassa. Näin kodeilta säästyy rahaa vuodessa arvioilta 50 euroa ja koko EU:n alueella 5–10 miljardia euroa.

Täytettävät öljypullot

EU suunnitteli viime vuonna täytettävien öljyastioiden kieltämistä ravintoloissa. Tarkoitus oli siirtyä kertakäyttöisiin öljypulloihin ja parantaa näin ravintoloiden hygieniaa. Suunnitelma sai kuitenkin niin paljon vastustusta, että se vedettiin pois valmistelusta. Ehdotus kuulostaakin olleen myös ristiriidassa ekosuunnittelupaketin kanssa.

Muistatko vielä nämä?

Käyrät kurkut ja muotopuolet vihannekset 

EU kielsi muotopuolien vihannesten myynnin, kunnes vuonna 2009 direktiivi huomattiin järjettömäksi ja kumottiin. Kielto ehti kuitenkin olla voimassa 21 vuotta, joiden aikana arviolta 20 prosenttia kaikista vihanneksista ja hedelmistä päätyi tunkiolle, koska ne eivät täyttäneet direktiivin määrittelemiä mittoja. Kauppiaat pelkäsivät saavansa sakkoa esimerkiksi liian käyrien kurkkujen ja kiemuraisten porkkanoiden myynnistä. Nykyäänkään käyrää kurkkua ei kuitenkaan voi myydä laatuluokka 1-merkinnällä. Vihannesten on erotuttava ekstraluokan sekä 1- ja 2-luokan tuotteista.

Viekoittelevat lakritsipiiput

Lakritsipiippujen ja muiden tupakkatuotteita muistuttavien makeisten turmiollisuudesta käydään aika ajoin keskustelua. Myös EU-parlamentissa asiasta keskusteltiin aikanaan tupakkadirektiivin yhteydessä, mikä poiki myös ehdotuksen lakritsipiippujen kieltämisestä. Ehdotus ei kuitenkaan mennyt läpi, ja piiput saivat jäädä kauppojen hyllyille.

Pitkä pohdinta vesipulloista

EU:n ruokaturvallisuusviraston tieteellinen paneeli pohti jopa muutaman vuoden, miten suhtautua terveysväittämään runsaasta vedenjuonnista. Väittämää käytettiin vesipullojen markkinoinnissa, jota EU säätelee direktiivillä. Paneeli ruoti väitettä, jonka mukaan runsas veden nauttiminen vähentää kehon kuivumisen riskiä. Paneeli päätyi lopulta siihen, että veden kittaamisen ei voida katsoa vähentävän sairauden riskiä, eikä se näin ollen ole direktiivissä tarkoitettu, markkinoinnissa sallittu terveysväittämä.

Lasten ilmapallokielto

Muutama vuosi sitten muutamakin media uutisoi EU:n kieltävän ilmapallojen puhaltamisen alle 8-vuotiailta. Tosiasiassa kyse oli varoitusmerkinnästä, jonka mukaan alle 8-vuotiaiden lasten tulisi puhaltaa ilmapalloja vain aikuisen valvonnassa. Leludirektiivissä säädetään pakollisesta varoitusmerkinnästä, jos tuote aiheuttaa valvomattomassa käytössä tukehtumisvaaran pikkulapsille.

Juttua varten on haastateltu Euroopan parlamentin tiedotustoimiston päällikköä Pekka Nurmista.

Mitkä direktiivit ja säädökset tuntuvat mielestäsi erikoisilta? Keskustele aiheesta MTV Uutisten Facebook-sivuilla.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.