Mainos

Silja Europan kapteeni Esa Mäkelä vastaanotti Estonian viimeisen hätäkutsun

Silja Europan kapteeni Esa Mäkelä määrättiin Estonian onnettomuusyönä pelastusoperaation johtajaksi. Myrskyn takia hänen pahasti keikkuvaan laivaansa saatiin tuoduksi vain yksi pelastunut.

Mäkelä uskoo että Estonian uppoamisen todelliset syyt eivät selviä koskaan, ellei hylkyä nosteta.

"Todella pahalta näyttää nyt tässä kyllä." Nämä olivat autolautta Estonian dramaattisen hätäkutsun viimeiset sanat. Ne lähetettiin laivalta 28. syyskuuta 1994 kello 01.29 Suomen aikaa. M/S Estonia oli muutamaa vuotta aiemmin vapautuneen Viron merenkulun ylpeys.

Radioyhteyden katkeamisen jälkeen alus kallistui hetkessä kyljelleen ja katosi pinnan alle.

– Me puhuimme viimeisinä Estoniaan. Tajusimme heti, että siellä on pahoja ongelmia. Laiva upposikin todella nopeasti, Silja Europan silloinen kapteeni Esa Mäkelä muistelee.


”Sitä ei tahtonut millään uskoa”

Nyt Mäkelä viettää eläkepäiviä Dragsfjärdissä Kemiönsaaressa. Estonia-yönä hänet määrättiin johtamaan pelastusoperaatiota.

– Ei sitä tahtonut millään uskoa. Ajattelimme, että hätäkutsuun oli pakko olla jokin muu selitys mutta että pitihän se mennä katsomaan. Vasta sitten oli pakko uskoa, kun Mariella (Viking Linen autolautta) tuli paikalle ja näki, että laiva oli kadonnut ja meressä oli roinaa ja pelastuslauttoja ja muuta.

Silja Europa tuli melko nopeasti onnettomuuspaikalle, mutta Mäkelä hidasti onnettomuuspaikkaa lähestyessään laivansa nopeutta, koska arveli Estonian lojuvan pinnalla köli ylöspäin. 

– Kaiken järjen mukaan niin olisi pitänyt olla. Sen olisi pitänyt jäädä kellumaan ylösalaisin, jolloin se olisi ollut vaarallinen meille. Minulla oli laivassa yli 2 000 matkustajaa itsellä. 

”Onnettomuuden syy ei ole vain keulavisiiri”

Esa Mäkelän mielestä onnettomuuden tarkkaa syytä ei ole pystytty selvittämään, koska Ruotsin hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta nostanut hylkyä.

Vastaavia myrskyjä on Itämerellä joka vuosi, joten pelkästään se ei voi olla uppoamisen selitys. Keulavisiirin irtoaminenkaan ei olisi riittänyt Estonian uppoamiseen niin nopeasti.

– Ilmeisesti siellä olivat kaikki vedenpitävät ovet auki. Keulaportin irrottua laivaan tuli vettä, mutta ei sen olisi silti pitänyt tulla koko laivaan. 

Tuuli merellä yltyi yöllä koko ajan, ja Silja Europa oli pudottanut vauhdin 10–11 solmuun jo paljon ennen Estonian hätäkutsua. Estonia kuitenkin jatkoi normaalinopeudella myrskystä huolimatta.

– Se lähti puolitoista tuntia meidän jälkeemme Tallinnasta ja se oli melkein saanut meidät kiinni, joten aika lujaa se tuli.

”Pommi-isku ei mahdollinen”

Yhden salaliittoteorian mukaan Estonialla räjäytettiin pommi ja iskun takana oli Venäjän mafia. On myös spekuloitu yhteentörmäyksellä sukellusveneen kanssa. Tutkijalautakunta puolestaan listaa syiksi huonon sään, liian kovan matkavauhdin ja keulaportin irtoamisen.

Mäkelä ei usko pommi-iskuun.

– On selvää, että noin suurta onnettomuutta ei voi sattua, jos moni asia ei mene samalla hetkellä pieleen. Yksikään yksittäinen asia ei olisi upottanut Estoniaa. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.