Mainos

"Siperian puutiaisesta ylimitoitettu huoli - perinteinen puutiainen levittää samaa tautia"

Perinteisesti on ajateltu, että Siperian puutiainen levittää puutiaisaivokuumeen ankarampaa muotoa.

Suomessa on kuitenkin havaittu, että kumpikin puutiaislaji levittää kumpaa tahansa tautimuotoa. Riskialueilla yksi sadasta punkista kantaa virusta. Rokote on ainut varma keino suojautua taudilta.

Professori Olli Vahalahti pyörittelee kädessään koeputkea, jonka sisässä kipittelee punkkeja.

-Nämä ovat naisia ja naiset on vähän isompia kuin miehet puutiaisten osalta. Niillä on kirkas punainen perä. Miehet ovat vähän pienempiä ja tummempia, Helsingin yliopistossa zoonoosivirologian professorina toimiva Vahalahti kertoo.

Vahalahden mukaan Siperian puutiainen on Suomessa huonommassa maineessa kuin pitäisi. Myös tavallinen puutiainen levittää samaa vakavampaa tautimuotoa.

-Noin perinteisesti on ajateltu, että Siperian puutiainen levittää puutiaisaivokuumeen siperialaista muotoa, joka ilmeisesti on ankarampi tauti. Siinä on enemmän jälkioireita kuin puutiaisaivokuumeen eurooppalaisessa muodossa, jota on ajateltu tavallisen puutiaisen levittävän.

-Nyt olemme kuitenkin nähneet Suomessa, että kumpi tahansa näistä puutiaislajeista levittää kumpaa tahansa tautimuodoista. Esimerkiksi Kotkassa näemme, että siellä on siperialaista alatyyppiä ja siellä on ollut enemmän vakavampia tautitapauksia, mutta sitä levittää ihan tavallinen perinteinen puutiainen siellä. Siinä mielessä tämä huoli Siperian puutiaisen leviämisestä on ylimitoitettu, koska meidän tavallinenkin puutiainen voi levittää tätä ikävämpää tautimuotoa, Vahalahti selittää.

Punkit nykypäivän riesa


Lauttasaaressa istuu nurmikolla auringonpaisteessa Caterina Nikiforow-Jartti perheineen.

-Kyllä sitä ajattelee eri tavalla. Heinikossa tulee katsottua, että onko varmastikin saappaat jalassa ja lahkeet kenkien päällä ja illalla katsotaan, että mistään ei löydy vaeltelevaa punkkia.

- Eivät punkit kesää pilaa, mutta on se kumminkin asia, jonka aina muistaa, Meilläkään ei ole otettu sitä rokotetta, että se on vähän pelottavakin uhka se punkki.

Ilmastonmuutos on tehnyt Suomesta punkeille mukavamman paikan asua. Riskialueilla yksi sadasta punkista kantaa virusta. Yleensä tarvitaan kuitenkin pidempi aikainen oleskelu alueella, jotta riski toteutuu.

Nikiforow-Jartti ei muista, että lapsuudessa punkeista olisi juurikaan puhuttu.

-Muistan koko lapsuudesta ja nuoruudesta ehkä yhden tapauksen, kun naapuri kertoi löytäneensä itsestään punkin ja me ihmeteltiin sitä. Ei se ollut millään tapaa sellainen asia, mitä tarvitsi miettiä, että sai juosta ihan missä vaan. Piti vaan katsoa, ettei ole käärmeitä. Ne olivat pelottavia.

Koira tunnistaa sanan punkki

Nina Koskinen taluttaa Intoa ja Alpoa Espoossa kauniin heinikon keskellä. Ensimmäinen punkkikokemus koiran kanssa on edelleen tuoreessa muistissa.

-Into oli ihan pieni pentu, kun kuulin olohuoneessa kopsahduksen. Ihmettelin, että mikä pieni ääni, mutta selkeä. Lattialla oli sellainen peukun pään kokoinen pallo ja ajattelin, että on herne, mutta ei ollut herne. Sillä oli pienet jalat eli se oli punkki, joka oli syönyt itsensä kertakaikkisen täyteen, Koskinen muistelee.

Koskisesta tuntuu, että punkit tulevat vuosi vuodelta aikaisemmin.

 -Tuntuu, että alun perin olen laittanut ensimmäisen punkkiaineen toukokuussa, niin olisiko nyt ollut maaliskuun loppua.

-Olemme käyttäneet liuosta, joka kaadetaan koiran niskaan. Se on periaatteessa myrkky, joka suojaa siltä, että punkki ei tarraa koiraan kiinni eikä pääse levittämään koiralle tautia. Tänä kesänä meilläkin on käytössä viime kesän uutuustuote eli tabletti, joka vaikuttaa sisäkautta niin, ettö punkin pitäisi kuolla kahdessatoista tunnissa. Sen pitäisi olla sellainen aika, että tauti ei tartu.

Nina Koskinen tietää tapauksia, joissa koira on sairastunut vakavasti punkin puremasta.

-Koira on sairastunut tosi pahasti. Näidenkään veijareiden turkista ei aina edes huomaa, että voi mennä hetken aikaa ennen kuin ymmärretään, mikä koiralla on, kun se on alkanut oireilemaan eri tavoin.

-Yhdeltä koiralta lähti kävelykyky, ja sitten oli tilanne, että eläinlääkäri ei ollut varma, pystytäänkö sen kohdalla mitään enää tekemäänkään. Tässä oli loppu hyvin kaikki hyvin, mutta mahdollisuudet koirallakaan eivät ole aina kauhean hyvät. Jos tauti etenee, niin voi olla todella surulliset loppuseuraukset.

-Ensimmäiset punkit tänä vuonna olivat, kun Into sai kahtena peräkkäisenä päivänä kolme punkkia, ja lisäksi noukin vielä kaksi turkista eli kahdeksan punkkia yhteensä. Into tietää jo, että kun sanon punkki, niin se tajuaa, mistä kyse. Kaikista hoitojutuista se ei lainkaan tykkää, mutta tässä osaa olla liikkumatta.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.