Mainos

Sipilä puhui ja yli 200 professoria kuunteli: Tutkimuksista on saatava enemmän irti

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on huolissaan luonnontiedealojen suosion romahduksesta ja yliopistojen innovaatiotulosten paikallaan polkemisesta.

Pääministeri otti asian esille tänään Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton kevätseminaarissa, jossa hän puhui 200 professorin edessä.

– Pelkään, että Suomi menettää mahdollisuuden olla edelläkävijä teknologisessa kehityksessä. Olen kantanut huolta matematiikan ja luonnontieteiden kiinnostavuudesta jo 1990-luvulta asti, ja huoleni kasvaa kokoa ajan. 15-vuotiaana tehdään  päätöksiä, jotka ratkaisevat osaltaan jopa teollisuutemme tulevan kilpailukyvyn, Sipilä sanoi puheessaan professoreille.

Sipilä toivoikin, että yliopistot tuovat entistä enemmän tulevaisuudessa esityksiä, joilla Suomi saataisiin nousuun. Pääministerin mukaan yliopistoilla on Suomessa valtava merkitys innovaatioille ja tutkimukselle, eikä viime vuosikymmenten tutkimus- ja innovaatiopolitiikka ole täyttänyt tavoitteita. Tähän on Sipilän mukaan saatava muutos ja yliopistoilla on siinä iso rooli. kuten koko Suomella.

– Ongelmamme ovat ennen kaikkea rakenteellisia ja heikentyneeseen kilpailukykyyn liittyviä. Näin ollen lääkkeetkin tulee kohdentaa näiden ongelmien ratkaisuun. Tämä koskee myös koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Rakenteet ja toimintamallit on nyt uskallettava rohkeasti perata, Sipilä painotti.

Tutkimusrahoitus uusiksi?

Pääministeri ehdotti muun muassa, että yliopistojen tutkimusrahoitusta uusittaisiin jollain tavalla tulevaisuudessa. Tässä yksityinen rahoitus olisi merkittävä kumppani yliopistoille.

– Hanke- ja projektirahoitusmaailma on mielestäni mennyt liian pitkälle. Pitäisikö meidän kohdistaa merkittävämpi osa rahoituksesta suoraan yliopistoissa toimiviin huippututkimusyksiköihin, luottaa teidän tutkijoiden, professoreiden ja yliopiston kykyyn arvioida tutkimuksen relevanssia ja mitata onnistumista pidemmällä aikaperspektiivillä ja suurempina kokonaisuuksina kuin nyt? Yksi keskeinen mittari on luonnollisesti se, millä tavalla yksityinen sektori tukee ja on kumppanina tutkimustoiminnassa, Sipilä muotoili professoriyleisölle.

Rahoitus on olennainen osa yliopistojen tutkimustoimintaa ja Sipilä kertoi, että hallitus haluaa, että julkisista investoinneista on jatkossa saatava enemmän irti. Tutkimustoiminta tuottaa innovaatioita, jotka olisi saatava myös käyttöön. Sipilän mukaan Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt nyt teettää OECD:llä riip­pu­mat­toman kansain­vä­lisen arvion Suomen inno­vaa­ti­o­jär­jes­tel­mästä.

– Se on mielestäni erittäin tarpeellinen. Tavoitteena on löytää tekijät, jotka vaikeuttavat tutki­mus­tu­losten välittymistä hyödykkeiden ja palveluiden tuotantoon. OECD:n arvioinnin tulokset saadaan käyttöön keväällä 2017. Sen jälkeen niitä voidaan hyödyntää tutki­mus­ra­hoi­tuksen valmistelussa. Julkisesta investoinnista on saatava enemmän irti, Sipilä perusteli.

Säästöpäätökset on nyt tehty

Pääministeri yritti puheensa kautta myös selventää hallituksen kantaa koulutusleikkauksiin, jotka ovat aiheuttaneet närää yliopistoissa. Sipilä myönsi suoraan, että tietää, että luottamus hallituksen ja tiedeyhteisön välillä on heikentynyt leikkausten myötä.

– Kipeät säästöpäätökset on kuitenkin nyt tehty. Hallituksen tärkein tehtävä on hakea keinoja kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Tähän työhön tarvitsemme myös teitä. Hallituksen ja tiedeyhteisön tiivis ja toimiva vuoropuhelu on välttämätöntä, mutta myös suuri mahdollisuus, Sipilä sanoi.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.