Mainos

Sitra ennustaa EU:sta liittovaltiota

EU tiivistyy liittovaltiomaiseksi ja yhteinen edunvalvonta lisääntyy. Odotettavissa on myös verojen samankaltaistuminen ja EU-veron käyttöönotto, uskoo Sitran tutkija.

Euroopan Unionin integraatio tiivistyy etenemällä kriisistä toiseen kuten tähänkin saakka, arvioidaan Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tuoreessa julkaisussa. Etenemistä tapahtuu erityisesti talous-politiikassa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta myös solidaarisuudessa edetään. Kaikki jäsenmaat eivät ole mukana kaikessa tiivistymisessä, mutta mukana olevat lähentyvät jo liittovaltiota. Muun muassa nämä arviot sisältyvät Peter Ekholmin Helsingissä julkaistuun kirjaan EU vuonna 2020.

Ekholm uskoo, että vuonna 2020 EU on liittovaltio, jota ei kuitenkaan uskalleta kutsua liittovaltioksi. Liittovaltio hiipii ikään kuin takaovesta, sillä EU on kehittänyt sektorikohtaisen liittovaltion, jolla voidaan väistää se, että EU kokonaisuudessaan olisi federaatio. Todennäköistä tutkijan mukaan onkin se, etteivät kaikki kolmekymmentä jäsenvaltiota ole mukana kaikessa.

Kirjassa Ekholm peräänkuuluttaa keskustelua siitä, mitä EU tekee, sen rinnalle, miten EU tekee. Hän arvelee, että yksi asia johtaa vääjäämättä toiseen: Kun EU:lla on jo yhteinen rahapolitiikka, on vain ajan kysymys, milloin talouspolitiikassa aletaan tehdä yhdessä myös päätöksiä nykyisten keskustelujen sijaan. Vastaavasti kun kauppapolitiikka jo kuuluu EU:lle, on odotettavissa, että ulkopolitiikka liitetään samaan: Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa käytävässä kaupassa on jokseenkin mahdoton erottaa kauppaa ja politiikkaa.

EU:n tavoitteet saavutettu

EMU-jäsenet muodostavat nykyisin talouskerhon, ja tulevaisuudessa ne tiivistävät yhteistyönsä talousliitoksi, Ekholm sanoo. On todennäköistä, että se tuo mukanaan paitsi verojen harmonisointia eli samankaltaistumista myös EU-veron. EU:n budjetti kasvaa, mutta se ei kykene kilpailemaan jäsenvaltioiden julkisten menojen kanssa. Sen vuoksi EU:n pitäisi keskittyä uutta luovan toiminnan edistämiseen ja jättää perinteinen tulontasaus ja tulonsiirrot jäsenvaltioille.

EU:n vanhat tavoitteet – rauha, demokratia ja hyvinvointi – on jo niin hyvin saavutettu, että ne eivät herätä kansalaisia. Toisaalta uutta kansalaisten ymmärrettävissä olevaa tavoitettakaan ei onnistuttu muotoilemaan. Ekholm arvelee Euroopan edunvalvonnan maailmalla olevan luontevasti tavoite, jossa yhdessä saadaan enemmän kuin erikseen.

Ekholm toteaa yhdentymisen perustuneen kahteen lainalaisuuteen. Ensinnäkin EU on reagoinut ulkoisiin haasteisiin eikä ole ottanut itse tavoitteita, joihin olisi sitten määrätietoisesti pyrkinyt. Ekholmin mielstä EU merkitsee jo niin paljon, vaikuttaa niin monella tavalla ihmisten elämään, että se ei voi enää tyytyä reagoimiseen. Sama koskee toista lainalaisuutta, hitautta. EU:n kehittyminen on ollut varsin hidasta, tärkeissä asioissa kypsymisaika on kymmeniä vuosia. Sekä EU:n ulkoisen ympäristön että EU-kansalaisten odotukset edellyttävät nopeampaa toimintaa.

Suomalaisuus säilyy

Kirjassa pohditaan myös suomalaisten identiteettiä. Vaikka sekin muuttuu, Ekholm ei ole huolissaan suomalaisuuden katoamisesta. Eurooppalaisuus ja suomalaisuus sopivat yhteen kitkatta. Brysselissä olemme suomalaisia, Tokiossa myös eurooppalaisia, Ekholm linjaa.

Peter Ekholmin raportti EU vuonna 2020 on Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Eurooppa 2020 -projektin tulosta. Projektissa Sitra haluaa selvittää Suomen ja Euroopan unionin kannalta keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä ja suomalaisten menestymisen kannalta tärkeitä asioita. Peter Ekholm on Sitran projektin johtaja.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.