Mainos

Sivukylät pettyivät kuntaliitoksen vaikutuksiin

Sivukylien asukkaat eivät edelleenkään sulata Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan vajaan kolmen vuoden takaista naimakauppaa. Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen vetämä tutkimus paneutuu ensi kertaa liitoskunnan pikkutaajamien asukkaiden tuntoihin. Tutkijoiden mukaan kyläläisten vahvasti kielteiset kokemukset yllättivät.

Tutkimus on ehtinyt käydä läpi useasta kylästä koostuvan Meltauksen, joka sijaitsee Rovaniemen pohjoispäässä entisen maalaiskunnan alueella. Noin puolet vastaajista arvioi, että kuntaliitoksella on ollut pelkästään huonoja vaikutuksia.

- Nyt pitää todella miettiä, miksi liitokseen suhtaudutaan näin kielteisesti, sanoo tutkimuksen tekijä, hallintotieteiden lisensiaatti Pirjo Oinas.

Tutkimuksen ohjausryhmää kielteisyys pohdituttaa eritoten siksi, että kahden varsin tasavahvan kumppanin liitoksessa maalaiskunta neuvotteli erittäin hyvän liittymäsopimuksen. Sopimuksessa kylien äänen säilyttäminen oli yksi kynnyskysymyksistä.

Mikä on asukkaiden vastaava reaktio niissä pikkukunnissa, jotka sulautetaan isoon kasvukeskukseen. Vähäväkisen kunnan on paljon vaikeampi tuoda todellista lisää kuntaliitokseen niukkojen neuvotteluvalttiensa takia.

Liitos syntipukkina

Ohjausryhmässä epäillään kuitenkin, että kyläläisten kielteisyys on osin harhaa. Taustalla saattaa kummitella tietoisuus siitä, että kylien vaikutusmahdollisuudet ovat muutenkin huventuneet. Kuntaliitoksesta on löydetty syy, johon pelot puretaan.

- Ihmisillä on aika paljon hätää siitä, että loputkin menee, muistuttaa professori Anneli Pohjola Lapin yliopistosta.

- Ihmisillä on ylipäätään melko tunnepitoinen suhde kuntaan. Kun se menetetään, pettymys on suuri, arvioi puolestaan maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Kirsi Viljanen.

Turvaton kaupunki

Harhaa tai ei, meltauslaiset yksilöivät joka tapauksessa lukuisia huononnuksia. Keskeisiä miinuksia ovat palveluiden ja erityisesti terveyspalvelujen heikkeneminen, veroäyrin ja muiden kustannusten nousu sekä sivukylien aseman ja niiden asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien niukentuminen entisestään.

Yli puolet vastaajista kokee, ettei heitä kuunnella omaa aluetta koskevassa päätöksenteossa. Kunnallisvaalit saattavat antaa osviittaa siihen, mitä vaikuttaa kyläläisten kovasti karissut luottamus poliittiseen vaikuttamiseen.

Oinaan mukaan tunnot heijastuvat myös turvallisuuteen. Rovaniemen kaupunki mielletään turvattomammaksi kuin muu Suomi kokonaisuudessaan. Turvaa tuovat koti, läheiset ja kyläyhteisö.

Painavia kehittämistoiveita pannaan tiedonkulun ja teknologian parantamiseen. Ihmiset uskovat, että kylältä katoavia palveluita voidaan korvata teknisin ratkaisuin.

- Kyläläiset ovat valmiita kokeilemaan teknologiaa ja sen tuomia yhteydenpitovälineitä. Ihmiset ovat yllättävän ennakkoluulottomia siihen, miten ja millaisin uusin keinoin palvelut tuotetaan. Virkamiehet eivät tätä ajatusta kuitenkaan välttämättä tue, pohtii Rovaniemen kyläasiainsihteeri Jaakko Leinonen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.