Mainos

Sofialle aliupseerikoulutus oli selvä tavoite: "Parempi, jos siellä on näitä, jotka haluaa olla siellä"

Kaksi kolmesta varusmiespalveluksen suorittavasta naisesta saa johtajakoulutuksen, kertoo Pääesikunta. Miehistä johtajakoulutuksen käy vain neljännes. Kiintiöitä ei ole, vaan valintakriteerit ovat naisille ja miehille samat.

Kesäkuussa alikersanttina kotiutuneelle Sofia Björkqvistille aliupseerikoulutus oli selvä tavoite, sillä hän halusi saada asepalveluksesta kaiken irti.

Pioneeri Björkqvist pääsikin räjäyttämisen, suluttamisen ja raivaamisen lisäksi harjoittelemaan johtamista. Aliupseerikoulutuksessa vedettiin sulkeisia ja opetettiin alokkaille ampuma-asentoja. Erikoiskoulutuskaudella Björkqvist valittiin komppanian vääpeliksi ja näkökulma laajeni taktisiin kysymyksiin. 

Tärkeää oli myös sosiaalisten taitojen oppiminen.

– Armeijassahan on laidasta laitaan ihmisiä, niin oppi aika hyvin sen, miten niitten kanssa toimia.

Naisia on majureina - kenraalia saadaan vielä odottaa

Naisten hakeutuminen johtajakoulutukseen on luontevaa. Toisin kuin miehet, kaikki naiset ovat armeijassa vapaaehtoisesti, muistuttaa osastoesiupseeri, majuri Ville Kostian Pääesikunnasta. 

– Yleensä he ovat tosi motivoituneita, ja heidät on vielä valikoitu. Ei riitä pelkkä halukkuus, vaan on katsottu, että he ovat soveltuvia palvelukseen.

Kostianin mukaan moni naisista pyrkii palveluksen jälkeen sotilasuralle tai turvallisuusalalle. Tällä hetkellä Suomessa korkein sotilasarvo, jossa palvelee nainen, on maa- ja ilmavoimissa majuri ja merivoimissa vastaavan arvoinen komentajakapteeni.

Kostian arvioi, että ensimmäinen naiskenraali nähdään ehkä vuoden 2030 tienoilla.

Sofia Björkqvist ei lähtenyt sotilasuralle, mutta johtajakoulutuksen hyödyt ovat ilmenneet siviilissäkin jo tuoreeltaan.

– Nyt kun on ollut jo työhaastatteluissa armeijan jälkeen, työnantajat ovat selvästi arvostaneet sitä (johtajakoulutusta).

Miesten tupiin ei ollut menemistä

– Samat matkat sä kävelet, ja samat sä kannat, Björkqvist kiteyttää naisen aseman armeijassa. Hän koki intissä, että jokaista katsottiin yksilönä. 

Joitain kritisoitavaakin löytyy: naiset eivät saaneet oleskella miesten tuvissa vapaa-ajalla, vaikka leireillä nukuttiin samassa teltassa.

– Se oli vähän harmittavaa joskus, kun iloisesti pelattiin korttia kavereiden kanssa ja sitten joku kersantti tuli huutamaan, että nyt ulos täältä. Se tuntui turhalta ja epäreilulta.

Naisten määrä asepalveluksessa on noussut vuodesta 2006 lähtien, kertovat Pääesikunnan tilastot.

Sofia Björkqvistin mielestä aloituspaikkoja voisi edelleen lisätä, koska motivoitunut nainen pärjää ja viihtyy armeijassa hänen mukaansa paremmin kuin vastentahtoinen mies.

– Se on kaikille parempi tilanne, jos siellä on näitä, jotka haluaa olla siellä, sukupuolesta riippumatta.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.