Mainos

Sokli jakaa savukoskelaiset - ”Jo vain ei tarttis tulla”

Soklin kaivos toisi hurjasti työtä Itä-Lappiin ja erityisesti Savukoskelle. Kaikkiaan jopa 1 600 työpaikkaa.

Suoria työpaikkoja kaivosalueen omistava Yara arvioi syntyvän 400 ja epäsuoria 1 200. Rakentaminen toisi lisäksi yli 2 000 henkilötyövuotta.

Mutta kaivoshanke jakaa pahasti myös mielipiteitä.

– Jo vain ei tarttis kaivosta tulla. Ympäristöhaitat siinä on valtavat ja itte olen poromies niin mulle se on kyllä täystuho koko kaivos, puhisee Timo Värriö kauppareissulla Savukosken kirkonkylällä.

Työt menee muualta tuleville

Värriö epäilee, että kovin moni työtön savukoskelainen ei kaivoksesta töitä löydä. Konemiehille saattaa urakoita tulla, jos uskaltavat investoida uusiin koneisiin.

– Mutta Soklin kaivoksen jälkeen Savukoskella ei ole enää elämää. Minä ainakin tunnen enemmän niitä jotka vastustaa kaivosta, Värriö uskoo.

Hannu Kakkinen säestää Värriötä parkkipaikalla. Hänen mielestään kaivos tuhoaa kaikki nykyiset elinkeinot paikkakunnalta, erityisesti porotalouden.

– Ne on ihan hulluja suunnitelmia. Sellaiset määrät rekkoja alkaisi jyllätä. En löydä kyllä mitään hyviä puolia siitä, Kakkinen tuohtuu.

“Porolle jää tilaa nulkkasta”

Savukosken Martilla kaivostien varrella asuva Aimo Kakkinen kannattaa Soklia. Rekkaralli menisi 30 metrin päässä tuvan ikkunasta, mutta miehen mielestä Savukoski näivettyy ilman kaivosta.

– Mie olen kuulostellut niitä joiden ikkunan alta menee 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa eikä ne ole millänsäkään.

Aimo Kakkinen uskaltaa sanoa mielipiteensä, vaikka oma poika on poromies.

– Poromiehellä sentään on 7000 neliökilometriä tätä paliskunnan aluetta ja 12 000 poroa on kaikkiaan niin eikö siinä ole aika paljon tilaa porollaki nulkata, Kakkinen laskeskelee vahvalla paikallismurteella.

Nuortin kalavedet huolena

Kakkinen myöntää, että porotalous kärsii esimerkiksi liikennehaitoista. Ja juuri siksi Soklin malmi pitäisikin kuljettaa maailmalle junalla eikä kumipyörillä.

– Jos sitä 20 tai jopa 100 vuotta vedätetään täältä niin juna on ainoa järkevä ratkaisu.

Ympäristöriskit huolestuttavat Kakkistakin. Soklin vaikutuspiirissä on sekä Kemijoen latvavedet että kuuluisa kalajoki Nuortti.

– Mutta minä uskon, että kyllä ne nykyvehkeillä puhdistuu. Selviäähän se Helsinkikin jätevesistään.

 Ratainvestointi hallituspöytään

Savukosken kunnanhallituksen puheenjohtaja Jouni Halonen arvioi, että jopa 80 prosenttia kuntalaisista olisi kuitenkin kaivoksen perustamisen takana. Myös valtuuston enemmistö kannattaa kaivosta.

– Mutta valtion päätös lähteä rahoittamaan vain auto-junavaihtoa oli meille pettymys. Saattaa olla, että kevään vaaleissa ratavaihtoehto nousee uudestaan esille ja uusi hallitus neuvottelee siitä Yaran kanssa, Halonen toivoo.

Kunnanjohtaja Antti Mularin mielestä on tärkeää, että jotakin tapahtuu vaikka rataa ei heti luvattukaan. Nyt näyttää siltä, että Soklin fosfaattirikaste kuljetettaisiin rekoilla Kemijärvelle ja siitä junalla Perämeren satamiin ja edelleen laivoilla Norjaan jatkojalostukseen.

– Maantiekuljetukset ovat varmaan lisänneet niiden vastustusta jotka ovat muutenkin olleet kriittisiä, Halonen ja Mulari uskovat.

Yaran ja valtion neuvotteluissa rautatiekuljetus todettiin liian kalliiksi. Maantiekuljetukset valittiin myös siksi, että investointi tulisi samalla yleiseen käyttöön toisin kuin ratavaihtoehdossa. Tieinvestoinnista vastaisi valtio.

Kunnat kisaavat isoista rahoista

Tulevaisuuden ratalinjaukset ovat ajaneet lappilaiset eri kuppikuntiin. Julkisuudessa eniten esillä ollut Jäämerenrata Rovaniemeltä Sodankylän kautta Norjan Kirkkoniemeen veisi itälappilaisten mielestä investointirahat väärään suuntaan.

Erityisesti Salla vaatii maantiekuljetuksen sijaan rataa ja on esittänyt uutena vaihtoehtona, että Soklin fosfaatti ajettaisiin rekoilla Sallan Kelloselkään ja siitä edelleen junalla satamiin. Malli vaatisi radan peruskorjaamista Kemijärveltä Kelloselkään.

Idea saa niskakarvat pystyyn Savukoskella ja nyt kunnat jo nokittelevat toisiaan.

– Mielellään keskustelisimme etukäteen näistä asioista ennen kuin naapurikunnista aletaan antamaan lausuntoja, Mulari napauttaa.

Salla haluaa varmistaa, että jos Suomesta joskus ratayhteys Jäämerelle syntyy, se tapahtuu Sallan kautta Venäjälle Kantalahteen.

Yara jalkautuu keväällä

Yara aikoo vielä tämän kevään aikana jalkautua Savukoskelle kertomaan kaivoshankkeestaan. Alkuvuosi yhtiöllä on mennyt logistiikkaneuvotteluihin valtion kanssa.

– Se vähän harmittaakin ettei ole ehditty Savukoskelle. Tarkoitus on kuitenkin järjestää paikallisille asukkaille informaatiotilaisuuksia, lupaa Yara Suomi Oy:n logistiikkapäällikkö Eero Hemming.

Hemming myöntää, että paikallinen vastustus on saattanut lisääntyä auto-junavaihtoehdon tultua valituksia.

– Samalla on voinut syntyä aivan virheellisiä tulkintoja. On tärkeää, että pääsemme kertomaan oikeita tietoja suunnitelmistamme ja aikatauluista, Hemming korostaa.

Soklin rekkaralli huolestuttaa selvästi paikallisia asukkaita. Kaivokselta lähtisi Kemijärvelle arvioiden mukaan täysperävaunurekka 20 minuutin välein yötä päivää. Ajomatka on noin 200 kilometriä suuntaansa.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.