Mainos

Solupihvin kasvattaminen onnistuu opiskelijankin taidoilla

Suomessakin osataan kasvattaa lihaa laboratoriossa. Aalto-yliopiston työpajassa perehdytetään opiskelijoita solupihvin valmistukseen. Laboratoriossa kasvatetusta solulihasta on toivottu helpotusta maailman ruokapulaan ja apua taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Aaltoyliopiston Biofilian laboratoriossa opiskelijat oppivat, miten solulihaa kasvatetaan. Raaka-aineena ovat hiiren lihassolut. Oman pihvin kasvattaminen ei sinänsä ole vaikeaa.

- Meillä opiskelijat ihan muutaman tunnin laboratoriokokemuksella tekevät omia pihvejään. Ohjatusti sen pystyy tekemään hyvinkin helposti ja yksinkertaisesti, toteaa Aalto-yliopiston laboratoriomestari Marika Hellman.

Pihvi voidaan kasvattaa minkä tahansa nisäkkään soluista ja se valmistuu noin kuukaudessa.

Hiiripihvejä ei syödä, mutta viime elokuussa hollantilaistutkijat esittelivät luomulehmän soluista kasvatetun hampurilaispihvin. Sen hinnaksi tosin tuli yli 250 000 euroa.

Solulihasta on toivottu helpotusta maailman ruokapulaan ja apua taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Nämä toiveet tuskin toteutuvat lähiaikoina, koska nykymenetelmillä suuren mittakaavan tuotanto ei onnistu.

- Maailman nälänhätää tällä ei varsinaisesti tulla ratkaisemaan. Isomman mittakaavan tuotannossa on vielä haasteita, esimerkiksi tarvittavat eläinperäiset ravintoaineet ja kemikaalit. Kuluttajat haluaisivat myös mieluusti pihvimäisen rakenteen laboratoriossa kasvatetulle pihville ja nykyisellä tekniikalla sitä ei ihan pystytä tekemään, selittää Marika Hellman.

Solupihvi ei pelasta ruokapulalta

Opiskelijoiden soluliha-työpajaa vetävä taiteilija Oron Catts arvelee, että solulihasta ei tule maailman ruokapulan ratkaisijaa vaan ruokafriikkien uusi villitys.

- Luulen, että tästä tulee ratkaisu uudenlaisen ruuan valmistukseen vähän samaan tapaan kuin molekyyligastronomiasta. Näemme varmasti tulevaisuudessa monia erilaisia solupihvejä, mutta ne eivät ruoki koko maapalloa.

Catts sanoo, ettei solulihaa edes tarvita, jos ihmiset oppivat syömään kasvisruokaa.

- Solulihasta etsitään ratkaisua lihantuotannon moniin ongelmiin. Ongelmat helpottaisivat, jos lihankulutus vähenisi tai loppuisi kokonaan. Jos saamme ihmiset luopumaan lihan syömisestä, emme tarvitse solulihaa.

Taiteilijan näkökulmasta soluliha on paljon muutakin kuin tekninen keksintö.

- Tiedemiesten ja suuren yleisön välillä on jatkuvasti kasvava kuilu. Ihmiset eivät oikeasti ymmärrä, mitä laboratorioissa tapahtuu. Ihmiset eivät pysty tekemään päätöksiä tai ymmärtämään, millaisten muutosten edessä olemme. Taiteilijana yritän kuroa umpeen tuota kuilua, kuvailee Catts.

Hän uskoo, että kurssille osallistuvat opiskelijat vievät tietoa eteenpäin.

- He tietävät nyt solulihan tuotantoon liittyvät haasteet ja ongelmat ja voivat välittää ne lähipiiriinsä.

Opiskelijat epäröivät solulihan syömistä

Soluliha-työpajaan osallistuvat Aalto-yliopiston opiskelijat eivät ole varmoja, suostuisivatko itse syömään solupihviä.

- Voisin tiedemielessä kokeilla, mutta ei se missään mielessä ole eettistä ruokaa. Tuskin tästä tulee lihantuotannon korvaajaa ainakaan kovin nopeasti, arvelee kauppatieteiden opiskelija Perttu Karjalainen.

- En usko, että söisin. Ehkä, mutta tilanteen mukaan jättäisin kyllä syömättä. Tämä on kiinnostavaa, mutta en usko, että solulihasta tulee tulevaisuuden ruoka. Vaikea uskoa, että ihmiset olisivat laboratorion ulkopuolella valmiita vaihtamaan ruokatapojaan johonkin keinotekoiseen, pohtii vaatesuunnittelun opiskelija Carolina Forss.

Rohkeimpien arvioiden mukaan solupihvejä voisi olla kaupoissa jo viiden tai kymmenen vuoden päästä.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.