Mainos

Somalialaiset keplottelevat kasvattilapsilla

Suomessa paljastuu kuukausittain tapauksia, joissa Somaliasta on tuotu niin sanottuja kasvattilapsia väärin perustein Suomeen. Vaikka väärinkäytös paljastuisi, kasvattilapsi saa silti lähes poikkeuksetta jäädä Suomeen.

Maahanmuuttoviraston mukaan Somaliasta tulleiden perheenyhdistämishakemusten määrä on tuplaantunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Sen jälkeen, kun hakijoiden henkilöllisyyttä alettiin seuloa DNA-testien avulla, hakemuksiin alkoi ilmestyä niin sanottuja kasvattilapsia. Kasvattilapsella tarkoitetaan ei-biologista lasta, josta perhe pitää huolta. Kasvattilapset ovat erityisesti Somalian ilmiö, sillä maasta ei ole saatavilla luotettavia henkilöpapereita.

Pelkästään tänä vuonna Somaliasta tulleesta 900 perheenyhdistämishakemuksesta 154 hakemusta koskee kasvattilasta.

- Kasvattilasten määrä on kasvanut ihan tässä viime aikoina siten. Jos meillä viime vuonna oli yhtä ja kahta kasvattilasta perheessä, niin nyt meillä on sellaisia perhekokonaisuuksia, joissa voi olla kahdeksankin, kertoo ylijohtaja Jorma Vuorio Maahanmuuttovirastosta.

Lapsi ei edes päädy kasvattiperheeseen

Sodasta kärsivässä Somaliassa moni kasvattilapsi on todellisessa avun tarpeessa. Kasvattilapsina tuodaan kuitenkin Suomeen sellaisia lapsia, jotka eivät todellisuudessa ole perheen kasvattilapsia.

Turun sosiaaliviraston mukaan yleisin kasvattilapsi-statuksen väärinkäytös on sellainen, että Somaliasta haetaan Suomeen samaan perheeseen useampi kasvattilapsi, mutta lapset eivät koskaan muuta perheen luo. Heille haetaan heti omaa asuntoa.

- Suomeen tultua käy ilmi, että kasvattilasten vanhemmat ovatkin elossa alkuperäisessä kotimassa, vaikka Suomeen saapuessa he ovat kertoneet, että vanhemmat ovat kuolleet. Näissä tapauksissa on ihan selkeästi ollut tarkoituksena se, että lapsi tai nuori saa oleskeluluvan ja voi hakea myöhemmin oikeaa perhettään perheenyhdistämisen kautta Suomeen, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Jyri Mikkola Turun sosiaalivirastosta.

Suurimmat väärinkäytösyritykset karsitaan jo lähtömaassa haastattelun avulla. Esimerkiksi viime vuonna somalialaisten perheenyhdistämishakemuksista 43 prosenttia oli kielteisiä.

Somaliliitto sulki suunsa

Suomen somaliliitto ei halua kommentoida asiaa. Liiton entinen puheenjohtaja lupaa kuitenkin puhua.

- Kyllä minä olen yksittäisiin tapauksiin vuosien varrella törmännyt. Mutta en ole varma, onko tämä väärinkäytös ollut alkuperäissuunnitelmassa vai onko avun tarve syntynyt myöhemmin, kertoo Said Aden.

Mitä ajattelet niistä tapauksista?

- Tietysti on väärin, jos tätä perheenyhdistämiskuviota käytetään väärin, koska on myös paljon sellaisia, jotka todella tarvitsevat apua, Aden jatkaa.

Kotiapulainen vai oikea lapsi?

Silmiinpistävää kasvattilapsihakemuksissa on se, että teini-ikäisistä hakijoista suurin osa on tyttöjä.

- Kyllä tässä yhteydessä ja hakijoille tehdyissä haastattelussa täytyy pyrkiä sulkemaan pois sellaiset vaihtoehdot eli onko tyttö oikeasti kasvattilapsi, vai onko hän tulossa esimerkiksi kotiapulaiseksi tai onko hän mahdollisesti tulossa jonkun puolisoksi tänne Suomeen, sanoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio

Maahanmuuttoviraston mukaan kasvattilapsi ei välttämättä aina saa olla perheessä lapsen asemassa, vaan hän joutuukin kotiapulaiseksi.

- Minä en allekirjoittaisi tätä. Saattaa olla, että sukulaislapsi saattaa olla kotiapulaisen asemassa tietyllä tavalla Somaliassa. Mutta Suomessa en usko, että näin on, enkä ole siihen törmännyt, sanoo Said Aden.

Huoli tyttöjen joutumisesta kotiapulaisiksi on kirjattu myös hallituksen esitykseen, jonka pohjalta rakennetaan uutta ulkomaalaislakia.

Takana järjestäytynyttä keplottelua?

Viranomaisten on vaikea päästä käsiksi ongelmiin, sillä somaliyhteisö on niin tiivis. Kasvattilapsijärjestelmän väärinkäytössä on myös piirteitä, jotka vaikuttavat järjestelmälliseltä keplottelulta.

- Vaikea sanoa, onko tämä järjestelmällistä toimintaa. Kaikista näistä menettelytavoista he toki informoivat toisiaan. Tieto kulkee siitä, miten voi menetellä, mikä on mahdollista, mikä on sallittua ja mikä kenties ei sallittua, mutta voi onnistua, kertoo komisario Arvo Mäntykenttä Helsingin ulkomaalaispoliisista.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.