Mainos

Sotalapsilla enemmän sairauksia kuin ikätovereillaan

Ruotsiin lähetettyjen sotalasten elämä on ollut selkeästi vaikeampaa kuin Suomeen jääneiden ikätovereidensa. Helsingin Yliopiston tutkimuksesta selviää, että sotalapsilla on suurempi riski sairastua diabetekseen ja sydäntauteihin.

Heillä on myös enemmän mielenterveysongelmia. Lisäksi heidän ansiotasonsa on jäänyt ikäisiään alhaisemmaksi.

Suomesta lähti sodan aikana lähes 80 000 lasta

- Ruotsi tarjoutui auttamaan Suomea sodan aikana ja sijoittamaan lapsia perheisiin.

- Lasten lähettäminen Ruotsiin oli vapaaehtoista. Eniten lapsia lähti kaupungeista, joita myös pommitettiin eniten.

- Vuosina 1939-45 Ruotsiin lähti 72000, Tanskaan 4200 ja Norjaan noin sata lasta.

- Palautukset jatkuivat läpi 40-luvun. Noin joka seitsemäs ei palannut.

- Sodan venyttyä lasten oleskelu sijoitusperheissä jatkui oletettua pidemmäksi ja lasten kotiuttaminen osoittautui odotettua vaikeammaksi.

- Aikalaisasiantuntijat eivät osanneet ottaa huomioon lapsille koituneita henkisiä haittoja.

(Lähde: STT)

Lapsuudessa koettu stressi vaikuttaa koko loppuelämään

Kotkaa pommitettiin. Pieni Liisa Pöyhönen oli kyllästynyt juoksemaan ojaan piiloon. Hän istui kotitalonsa kuistilla katselemassa kaupunkiin putoavia pommeja. Sodan jatkuessa hän lakkasi syömästä sitä vähääkään, mitä oli tarjolla. Lääkäri määräsi Pöyhösen lähetettäväksi Ruotsiin, ja huhtikuussa 1942 hän lähti pikkusisarustensa kanssa eteläiseen Smoolantiin.

– Minä, iso 6-vuotias, en unohtanut Suomen kotia. Kirjoitimme kirjeitä äidin kanssa, ensin suomeksi ja kielen unohduttua ruotsiksi, kertoo Pöyhönen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa sotalapsista koki Ruotsiin lähdön ja siellä oleskelun positiiviseksi. Niin koki myös Pöyhönen.

– Sain kaksi kieltä ja kulttuuria!

Silti lapsuuden kokemuksella on ollut monille negatiivisia vaikutuksia koko loppuelämään.

Kymmenesosa lapsista Ruotsiin

Helsingin yliopiston tutkijat ovat saaneet selville, että sotalapsilla on muita suurempi riski sairastua sydäntauteihin ja diabetekseen. Lisäksi heillä on muita enemmän päihde- ja mielenterveysongelmia.

Pitkittäistutkimukseen on osallistunut 13345 Naistenklinikalla ja Kätilöopistolla vuosina 1934-44 syntynyttä. Heistä 1778, enemmän kuin joka kymmenes, on ollut sotalapsena. Tutkijat käyttivät lähteinään tilastoja. Sotalapsien kokemuksiin he perehtyivät kyselytutkimusten avulla.

Tytöillä biologiset muutokset näkyivät kuukautisten aikaisempana alkamisena ja aikaistuneena ensisynnytysikänä.

Sotalapset saivat aikuisina enemmän lapsia ja tiheämpään tahtiin kuin Suomeen jääneet.

Tutkija Anu-Katriina Pesonen kertoo, että oman perheen perustaminen voi olla korjaava seikka elinkaaressa.

– Omaa perhettä on ehkä pidetty erityisen tärkeänä. Myös avioeroja on ollut sotalapsilla vähemmän, kertoo tutkija Anu-Katriina Pesonen.

Lapsuusajan stressi

Sotalapsuus on tarjonnut luonnollisen koeasetelman varhaislapsuuden stressin tutkimiseen. Vastaavaa stressiä voi aiheutua esimerkiksi kaltoinkohtelusta perheessä.

Pikkulapsi ei osaa itse säädellä stressiään, ja vanhemman tuki on tärkein keino selvitä siitä. Sotalapsilla tätä tukea ei ole ollut.

– Moni oli juuri oppinut puhumaan ja joutui sitten vieraskieliseen ympäristöön, kertoo Pesonen.

Lapsuuden kokemuksilla oli vaikutuksia myös elintasoon. Sotalapset tienasivat vähemmän kuin muut, eikä sosioekonominen asema periytynyt vanhemmilta.

– Sotalapsista ei tullutkaan ylempiä virkamiehiä, jos heidän isänsä oli ollut sellainen, Pesonen vertaa.

Yhtä monta tarinaa kuin lasta

Liisa Pöyhösen kokemus Kotkaan paluusta oli positiivinen. Omalla luokalla oli useampia sotalapsia, ja kokemuksista puhuttiin avoimesti.

Sen sijaan Markku Laaksonen ei tiennyt, oliko joku luokkakavereista ollut sotalapsena. Hän lähti Ruotsiin Turusta. Laaksoselle selvisi vasta muuta vuosi sitten, että hyvä ystävä oli ollut sotalapsena 70 vuotta sitten.

Pöyhönen muistuttaa, että tarinoita on yhtä monta kuin sotalapsiakin.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.