Mainos

Sotaveteraanit muistelevat joulua rintamalla: Kortteja kotiväeltä ja paketteja tuntemattomille sotilaille

MTV Uutiset haastatteli itsenäisyyspäivän alla sekä presidentinlinnassa kahta sotaveteraania, jotka olivat saaneet kutsut Linnan juhliin.

Nyt 91-vuotiaat Hannes Tuovinen ja Eila Simonen muistelevat, kuinka joulua juhlittiin entisaikaan ja miten juhla näkyi rintamalla.

– Lapsuuden joulut olivat erittäin hyviä, niistä on hyvät muistot, Hannes Tuovinen kertoo puhelimitse.

Erityisesti vihtiläisen miehen mieleen ovat jääneet lapsuuden jouluista pukin vierailu, joululaulut ja tietenkin lahjat

– Oikeastaan mitkä tahansa lahjat olivat mukavia. Sinä aikana kun ei ollut teollisuuden tekemiä lahjoja, vaan ne olivat omakätisesti tehtyjä: puuhevosia ja rattaita, Tuovinen muistelee.

Myös uskonnolla oli suuri rooli joulunvietossa. Tuovinen muistelee vanhempiensa lukeneen Raamattua erityisesti joulun aikaan.

– Kuusi haettiin itse metsästä ja koristeltiin omatekoisilla koristeilla – joulutähtikin tehtiin itse. Suomen lippuja enimmäkseen ja tonttuja oli piirretty paperille, Tuovinen kertoo koristeluista.

Joulupaketeista kehkeytyi suhteita

Suomen käydessä sotaa joulu näyttäytyi eri tavalla. Tuovisen mukaan arki rintamalla ei eronnut kovinkaan paljon joulunpyhinä.

– Ei ollut joulukuusta eikä sillä lailla. Samaa hommaa joulut ja juhannukset, Tuovinen sanoo.

Lottana jatkosodassa palvellut Eila Simola puolestaan muistelee joulun hiljentäneen taisteluita jonkin verran.

– Joulu oli hiljaisempaa, neuvostojoukotkin kunnioittivat joulua ja tekivät siitä ajasta hieman rauhallisempaa. Pientä joulua vietettiin rintamalla. Ei sitä kokonaan huomiotta jätetty.

Rintamalla olleita muistettiin kuitenkin kortein. Nuorukaisena sodassa ollut Tuovinenkin muistaa saaneensa joulutervehdyksiä.

– Kyllähän tuttavat tietysti lähettivät kortteja. Paketteja ei sinä aikana kovin usein tullut, kun oli pula kotona ja rintamalla.

Simola puolestaan muistelee ihmisten lähettäneen joulukortteja ja -paketteja tuttavien lisäksi myös niin kutsutuille tuntemattomille sotilaille. Paketit jaettiin sotilaille, joilla ei ollut omaisia, jotka paketteja olisivat muuten lähettäneet, Simola kertoo.

– Meillä oli sellainen tapa, että lähetettiin tuntemattomalle sotilaalle paketteja ja laitettiin vähän ruokaa sinne. Jotakin hyvää koetettiin saada pakettiin, sillä ennen kaikkea ne olivat ruokapaketteja, Simola kertoo.

– Tietysti siellä oli jotakin lämmintä sukkaa ja käsinettä, semmoista pikkutavaraa.

Paketin saajasta tuli toisinaan myös kirjetoveri paketin lähettäjälle.

– Ruvettiin kirjoittelemaan vieraan kanssa ja niistä tuli tuttuja. Sillä tavalla tuli pieniä suhteitakin nuorilla naisilla ja miehillä. Tuntemattomat kirjeenvaihtokaverit muuttuivat tutuiksi ja sitten tapailtiin lomien aikana.

Simola kertoo, että jatkosodan aikana hänelläkin oli kirjeenvaihtotovereita rintamalla.

Joulu läheisten kanssa

Tänä vuona sotaveteraanit viettävät joulua perheidensä parissa.

Minulla on kuusi jo laitettuna. Pojanpoika tulee käymään perheensä kanssa, Simola kertoo.

Tuovinen puolestaan lähtee poikansa matkassa mökille jouluksi yhdessä pienen suvun kanssa.

– Huomisaamuna lähdetään pojan mökille Hiidenvedenrantaan ja siellä ollaan, neljä polvea.

– Sitä tärkeämpi kuta pienempi, Tuovinen toteaa rakkaasta suvustaan.

Katso alta, kuinka Tuovinen kommentoi kutsua itsenäisyyspäivän juhliin ja tunnelmaa Linnassa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.