Mainos

Sote-tutkimuksessa isot alueelliset erot - "Kaikkea muuta kuin tasa-arvoinen"

Alueelliset erot sosiaali- ja terveyspalveluiden laadussa ovat nykyisin hyvin suuria. Kunnallisalan kehittämissäätiön tänään julkaistun tutkimuksen mukaan palveluiden taso ja käyttö vaihtelevat suuresti asuinpaikan mukaan.

Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan suomalaiset ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa sote-palveluiden suhteen. Siinä missä toisaalla samasta palvelusta on pulaa, on toisaalla samasta ylitarjontaa. 

Esimerkiksi leikkauksia tehdään eniten leikkaavassa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä lähes 400 tuhatta ihmistä kohden, kun Varsinais-Suomessa vastaava luku on 153. Tai esimerkiksi silmätautien vuoksi avohoidossa kävi Etelä-Savossa 133 ihmistä, kun HUS-alueella luku oli 49 tuhatta ihmistä kohden. 

Tutkimusryhmän johtajan, Aalto-yliopiston professori Teemu Malmin mukaan sairastavuus tai yksityisten palveluiden käyttö ei voi olla syy näin isoon eroavaisuuteen.

– Tässä täytyy olla jollakin tavalla historialliset syyt siihen, kuinka paljon resursseja on kullakin alueella on tarjolla. Kun on resursseja, on tekijöitä, niin sitä myöten syntyy myös suoritteita ja palveluita, Malmi sanoo.

– Meillä oli ennen hyvin tiukasti ohjattu järjestelmä. 1990-alussa tämä valtion kontrolli lopettiin, jolloin kunnat lähtivät itse kehittämään omaa järjestelmäänsä. Silloin todennäköisesti tämä kokonaisote katosi, tutkimusryhmä toinen professori Erkki Vauramo sanoo.

Keskisuuri on kaunista?

Pienissä kunnissa asiantuntijuuden käyttö voi jäädä vajaaksi ja liian suurissa päällekkäisyydet tuovat lisähintaa. Pienten ja suurimpien kuntien kustannukset ovatkin tutkimuksen mukaan isompia kuin keskisuurten, 25 000–30 000 asukkaiden kuntien. 

Kun hoivan tarve lähivuosina kasvaa ja resurssit päinvastoin vähenevät, tarkoittaa se ryhmän mukaan sitä, että palvelurakenteita joudutaan väkisinkin purkamaan. 

– Jos me halutaan jostakin säästää ja tehostaa, niin kyllä meidän pitää puuttua sekä henkilöstön määrään että toimipisteiden lukumäärään, Teemu Malmi sanoo. 

Yhtenä selkeänä johtopäätöksenä tutkimusryhmä näkee, että terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoito pitäisi lopettaa ja vanhusten hoidossa tulisi keskittyä kuntoutukseen.

– Kolme tuntia hikoillaan aamupäivällä ja kolme tuntia iltapäivällä, keskieurooppalaiseen malliin, Vauramo naurahtaa.

– Se on ongelmallista, että pitää kunnan vanhusten mennä makaamaan terveyskeskukseen vuodeksi puoleksitoista sen takia, että se on oikea tapa kuolla tässä kunnassa, kun jossain toisessa ratkaisussa pääsisivät vielä kuntoutettuna kotiin, professori Erkki Vauramo jatkaa.  

Terveyskeskukset mainettaan parempia

Terveyskeskukset toimivat tutkimusryhmän mielestä paljon paremmin kuin niiden nykyinen maine antaa ymmärtää.

- Vuodeosastojen pitkäaikaishoitoa lukuun ottamatta ne on määrällisesti aivan eriomaisessa suhteessa, Erkki Vauramo sanoo.

Puheita perusterveydenhoidon kriisistä ovat tutkimuksen mukaan liioiteltuja ja perustavat muutamaan äänekkääseen kuntaan. 

Kaiken kaikkiaan tutkimusryhmä laskee, että rakennemuutoksen toteutuessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä olis täysin realistista saada toimimaan vähintään kaksi miljardia euroa pienemmin kustannuksin.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.