Mainos

Stressaantunut ei lepää unessakaan

Jo aamulla herätessä sydän hakkaa, eikä olo tunnu lainkaan levänneeltä. Jos näin käy usein, on syytä huolestua.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan stressaantuneen ihmisen stressihormonit ovat jo herätessä hälytystasolla, eikä autonominen hermosto rentoudu unessakaan. Pitkittyessään stressitila voi altistaa monille sairauksille, kuten rintasyövälle, sydän- ja verisuonisairauksille, ruoansulatusongelmille sekä masennukselle.

Erikoislääkäri Harri Lindholm väitteli tänään Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Physiological determinants and assessment of stress and recovery among media workers". Lindholmin tutkimuksen kyselyyn vastasi 870 Yleisradion työntekijää. Mukana oli sekä toimittajia että tuotannossa, tekniikassa ja hallinnossa työskenteleviä. 70 työntekijää tutkittiin lisäksi fysiologisten mittausten avulla.

Tutkimuksessa tutkittiin media-alan työntekijöitä, sillä he ovat Lindholmin mukaan hyvä esimerkki nykyaikaisen 24/7-työn tekijöistä. Tutkimuksen tulokset koskevat hänen mukaansa kuitenkin myös muita tietotyöläisiä.

– Missä tahansa työssä, jossa on informaatiotulva, muuttuva teknologia, aikapaineet, deadlinet, tällaiset sanat vilahtelevat siellä työnkuvassa, Lindholm kuvailee tyypillistä 24/7-työtä.

Vuorotyö sekoittaa biologisen rytmin

Media-alalle on tyypillistä myös vuorotyö. Lindholmin tutkimuksessa selvisi, että epäsäännölliset työajat vaikuttivat tutkittavien henkilöiden melatoniinihormonin eritykseen sekä autonomisen hermoston toimintaan.

– Myös sellaiset epäsäännöllistä vuorotyötä tekevät, jotka eivät välttämättä kokeneet stressiä, niin heillä oli muutoksia tässä fysiologisessa rytmiikassaan, joka voi pitkän päälle altistaa sairauksille, Lindholm kertoo.

Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevillä esiintyi lähes kaksi kertaa enemmän päiväaikaista väsymystä kuin säännöllistä päivätyötä tekevillä. Unenaikainen seuranta osoitti, että päiväväsymyksestä kärsivien autonominen hermosto ei rentoutunut kunnolla unen aikana.

Lindholm korostaakin unen laadun merkitystä.

– Ei pelkästään se, että kuinka monta tuntia nukkuu yöllä, vaan minkä laatuista se yöuni on.

Keski-ikäisistä kannattaa huolehtia

Positiivinen löydös tutkimuksessa oli Lindholmin mukaan se, että jos työntekijöillä on mahdollista vaikuttaa omaan työhönsä, myös stressi pysyy paremmin kurissa.

– Jos on vaatimukset korkeat, niin silloin tämän työn hallinnan pitää myös olla korkeaa, Lindholm sanoo.

Hyvän työnhallinnan positiivinen vaikutus oli selvin tutkimuksen 36–45-vuotiailla työntekijöillä.

– Kaikkein voimakkain tämä hyvän työnhallinnan positiivinen löydös oli keski-ikäisillä. Tämä vanhin työntekijäryhmä oli ilmeisesti jo valikoitunut niin, että he jotka eivät ole jaksaneet työtä tehdä, he olivat jo lähteneet pois niistä töistä. Tämä keski-ikäisten porukka on sitä, joista pitäisi huolehtia, että heidän jaksamisensa säilyy, Lindholm sanoo.

Stressiä voidaan mitata

Lindholmin mukaan tutkimuksen myötä selvisi, että stressiä on suhteellisen helppoa mitata. Hormonitasoja voidaan mitata kielestä ja autonomisen hermoston tilaa voidaan seurata EKG-laitteella.

Tutkimustuloksia voitaisiin Lindholmin mukaan hyödyntää myös työterveyshuollossa, mutta vain keskustelujen ja kyselyjen apuna.

– Ongelmatilanteissä voisi sitten olla mahdollisuus konsultoida tai pyytää lisämittauksena tällaisia. Mutta kyllä se perushomma on sitä, että kuunnellaan työntekijää.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.