Mainos

Stressisairaudet vaivaavat yhä nuorempia

Stressiin liittyvät sairaudet alkavat uusien tutkimusten mukaan yhä varhemmin. Kesken kasvussaan olevat lapset ovat herkempiä stressin haittavaikutuksilla ja liian aikaisin lasta kuormittava stressi aiheuttaa pahimmillaan jopa pysyviä haittoja kehitykselle.

Tutkimusten mukaan jo sikiökaudella äidin voimakas stressi voi vaikuttaa syntyvän lapsen stressinsäätelykykyyn. Odotusaikana hyvin stressaantuneiden äitien lapsille saattaa kehittyä ylivilkas stressinsäätelyjärjestelmä, joka altistaa lapsia myöhemmin sairauksille.

-Lapsella ei ole vielä työkaluja ja valmiuksia stressin käsittelyyn, joten hän tarvitsee aikuisilta vankempaa tukea. Yhteiskunnan kovat arvot ja vaatimukset sysäävät syrjään sellaisiakin lapsia, jotka aiemmin olisivat vielä pärjänneet, sanoi lääketieteen tri Linnea Karlsson Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikalta. Karlsson puhui Lääkäripäivillä tänään.

Keskushermosto kehittyy nykytiedon mukaan ainakin 20-vuotiaaksi asti. Vaikka kehitys on nopeinta varhaislapsuudessa, uusia yhteyksiä aivosolujen välillä kehittyy vielä myöhemminkin. Voimakas stressi voi kuitenkin vaikuttaa pysyvästi hermoston yhteyksien kehitykseen. Mitä pienempi lapsi, sitä huonommat valmiudet hänellä on käsitellä ulkopuolelta tulevia asioita. Lapsi ajattelee paljon konkreettisemmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin aikuiset, eikä hanakalia asioita pystytä pukemaan sanoiksi.

Aikuisten vankkaa tukea tarvitaan

Sama stressin aiheuttaja voi vaikuttaa eri ikäisiin lapsiin eri tavoin. Myös geeniperimä ja temperamentti vaikuttavat tuoreiden tutkimusten mukaan siihen, miten lapset reagoivat ympäristötekijöihin. Koska stressi kuuluu elämään, lapsen ja nuoren pitää oppia jollain lailla säätelemään ja puskuroimaan sitä. Turvallinen kasvuympäristö pystyy suojaamaan lasta aika vaikeiltakin tilanteilta ja huono taas voi sysätä lapsen omaa kehitystä siihen suuntaan, että hän ei pysty säätelemään stressiään.

Voimakkaalla stressillä voi olla laajojakin terveysvaikutuksia, jotka valikoituvat omien perinnöllisten alttiuksien mukaan. Joillakin lapsuuden stressi voi liittyä myöhemmin puhkeavaan masennukseen, ahdistuneisuuteen ja päihdeongelmiin. Se vaikuttaa myös moniin somaattisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, autoimmuunisairauksiin, infektioalttiuteen ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Asioiden vatvominen altistaa masennukselle

Stressin aiheita voivat olla erilaiset menetykset, sairaudet ja väkivalta. Tytöillä ja pojilla on myös erilaisia stressin aiheita, tytöt esimerkiksi stressaantuvat puberteetin alkamisesta, mutta pojat eivät, sanoo Karlsson. Myös tyttöjen yleiset selviytymiskeinot, kuten asioiden vatkaaminen ja vatvominen, näyttävätkin olevan epäedullisia ja altistavan tyttöjä poikia enemmän masennukselle ja ahdistukselle.

Pojat ovat suoraviivaisempia ja selviävät usein paremmin. Karlssonin mielestä myös luokaton koulu on onneton järjestelmä, johon liittyy monenlaisia riskejä. Luokaton koulu palvelee lähinnä lahjakkaita lapsia, jotka pärjäävät missä vaan. Sen sijaan lapset, joilla ei ole vahvoja sosiaalisia taitoja, joutuvat esimerkiksi joka päivä miettimään erikseen, kuka on kaveri. Myös yläasteelle siirrytään väärään aikaan.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.