Mainos

STT:n dopingtuomiot lievenivät

Helsingin hovioikeus on lieventänyt STT:n dopingjutussa annetut ehdolliset vankeustuomiot sakkorangaistuksiksi. Samalla hovioikeus hylkäsi kaikkiaan 14 Hiihtoliiton piirin kuuluvan henkilön kanteet herjauksista.

STT-jutun korvaukset

Helsingin hovioikeus tuomitsi STT:n etisen päätoimittajan Kari Väisäsen viidestä julkisesta herjauksesta 60 päiväsakkoon. STT:n entinen toimittaja Johanna Aatsalo-Sallinen sai 40 päiväsakon tuomion. Sakkojen määrä on Väisäsellä 13 680 markkaa ja Aatsalo-Sallisella 6 400 markkaa.

Hovioikeuden mukaan Väisänen ja Aatsalo-Sallinen herjasivat hiihtäjä Jari Räsästä ja Hiihtoliiton talouden ja markkinoinnin johtoryhmästä Matti Leikoskea, Matti Louekoskea, Erkki Raumaa ja Roger Turkua. Hovioikeus hylkäsi muiden 14 Hiihtoliiton piirin kuuluvan henkilön kanteet herjauksista. STT väitti toissa vuoden tammikuussa asiakkailleen välittämissään uutisjutuissa, että Räsänen olisi käyttänyt kiellettyä doping-ainetta. Uutisten mukaan Hiihtoliiton johtavat henkilöt olisivat olleet kiinnostuneita asiasta.

Räsästä loukattiin

Jari Räsänen

Hovioikeus toteaa, että Aatsalo-Sallisen ja Väisäsen herjaavat väitteet saivat erittäin laajaa julkisuutta ja loukkasivat erityisesti Räsästä ja leimasivat häntä pitkäksi aikaa. Räsänen mainittiin nimeltä kahdessa STT:n välittämässä uutisessa. Hovioikeus piti kuitenkin sakkorangaistusta riittävänä ja yleisen rangaistuskäytännön mukaisena. Räsänen on tyytymätön hovioikeuden päätökseen. Räsänen harkitsee valitusta korkeimpaan oikeuteen. Hovioikeus lievensi doping-uutisen kirjoittaneiden toimittajien ehdolliset tuomiot sakoiksi ja pudotti Räsäselle määrätyn vahingonkorvauksen 350 000 markasta 130 000 markkaan.

Viime heinäkuussa Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut Väisäsen ja Aatsalo-Sallisen 45 ja 30 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin 19 julkisesta herjauksesta. Hovioikeuden mielestä Aatsalo-Sallisella ja Väisäsellä oli heikkoutta lähdekritiikissä, joten heidän olisi täytynyt pitää varteen otettavana mahdollisuutena, että tiedot eivät ole totta. He eivät ole osoittaneet, että heillä olisi ollut riittävä syy uskoa väitteiden totuudellisuuteen tai niiden todistettavuuteen.

Hovioikeus toteaa, että hormoniväitteet ovat vakavia ja ennen niiden julkaisemista tiedot on varmistettava riittävästi. Räsänen oli ilmoittanut ennen uutisen julkaisemista, että tieto on perätön ja Hiihtoliiton puheenjohtaja Esko Aho oli kehottanut tarkistamaan asioita. Näin ei kuitenkaan tehty, vaan uutinen julkaistiin välittömästi.

Ahoa ei herjattu

Ensimmäisen uutisen (21.1.1998) osalta hovioikeus hylkäsi Aatsalo-Sallista ja Väisästä vastaan nostetut syytteet herjauksesta, jotka koskivat Hiihtoliiton puheenjohtaja Esko Ahoa, toimitusjohtaja Esa Klingaa ja 16:ta muuta Hiihtoliittolaista. Hovioikeus perusteli päätöstään sillä, ettei ensimmäisessä uutisessa mainittu Hiihtoliitosta ketään nimeltä, eikä ketään voitu uutisen perusteella tunnistaa edes lähipiirissä. Aho ja Klinga jäivät hovioikeudessa täysin ilman korvauksia.

Hovioikeuden mielestä Hiihtoliiton edustajat joutuivatkin selvittämään uutisen väitteitä asemansa perusteella, eivät siksi, että heidät olisi yhdistetty henkilökohtaisesti uutisessa tarkoitettuihin henkilöihin. Hovioikeus piti luonnollisena, että puheenjohtaja Aho ja toimitusjohtaja Klinga joutuivat asemansa vuoksi ensisijaisesti vastaamaan julkisuudessa kysymyksiin ja kokemaan julkisuuden painetta. He pitivät velvollisuutenaan selvittää asiaa Hiihtoliiton puolesta julkisuudessa.

STT teki 24.1.1998 toisen uutisen, jossa todettiin, että Hiihtoliiton kyseisiä henkilöitä on yksi ja hänellä on vaikutusvaltaa rahoitusasioihin, erityisesti sponsorointiin. Hovioikeus katsoi, että asemansa takia uutisessa yksilöitiin Matti Leikoski, Matti Louekoski, Erkki Rauma ja Roger Turku talouden ja markkinoinnin johtoryhmästä ja näin ollen heidän kunniaansa loukattiin. Muiden osalta syytteet kaatuivat. Uutisessa mainittiin erikseen, etteivät kyseessä ole Aho, Klinga tai kukaan Naganon kisajoukkueeseen kuuluva.

Hormonia ehkä markkinoilla

Hovioikeuden mielestä on mahdollista, että Genotropin-kasvuhormonia on pyritty saamaan kaupaksi myös Suomessa. Niin ikään oikeus toteaa olevan mahdollista, että STT:n hallussa ollut ampulli on sisältänyt uutisessa väitetyn tavoin alun perin kasvuhormoniliuosta. Aatsalo-Sallinen oli luvannut tietolähteille heti alussa lähdesuojan, mikä hovioikeuden mielestä heikensi heidän uskottavuuttaan. Lähteiden hormoniväitteiden taustalla voi olla myös myös kosto tai muu sen kaltainen syy. Lisäksi osalla lähteistä on rikollinen tausta. STT:n todistajilla oikeudessa oli vain toisen tai kolmannen käden tietoja, joten todistelu ei vahvistanut uutisten tietojen uskottavuutta.

STT myönsi virheen ensimmäistä kertaa

Seppo Kievari

Suomen Tietotoimisto on tähän saakka pitäytynyt tiukasti dopingväitteiden takana, mutta nyt virhe myönnetään. STT:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Kievari sanoo, että Räsänen on oikeutettu suurimpiin korvauksiin, sillä hän oli virheellisen uutisen pääkohde.

Hiihtoliiton johdon ja mm. Esko Ahon oikeusavustaja Olli Rauste ilmoittaa, että heidän puolensa tutustuu rauhassa hovioikeuden päätökseen ja harkitsee sen jälkeen valitusluvan hakemista korkeimmasta oikeudesta. Rauste sanoo odottavansa samaan aikaan myös valtionsyyttäjän mahdollista kantaa prosessin jatkamiseen.
-Tässä vaiheessa toteamme vain,että Helsingin hovioikeudenkin mielestä Räsästä ja Hiihtoliittoa koskeva uutisointi oli väärää, Rauste sanoo.

Valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski ei hakenut muutosta hovioikeudesta käräjäoikeuden tuomioon, koska oli siihen pääosin tyytyväinen. Loimukoski kertoo kuitenkin harkitsevansa hänkin, hakeako doping-herjaukseen vielä KKO:n kantaa.
(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.