Mainos

STT:n lukiovertailu: Maakuntien välillä mitättömät erot

Maakuntien väliset tasoerot ovat hyvin pieniä STT:n tuoreessa lukiovertailussa, jossa otettiin huomioon oppilaiden lähtötaso. Mediat eivät ole aiemmin julkaisseet vastaavaa vertailua.

Vertailussa pyrittiin määrittämään sitä, miten paljon oppilaiden keskimääräinen taso on muuttunut lukion aikana. Ensimmäiseksi sijoittui koulu, jossa oli suurin positiivinen muutos suhteessa keskivertolukioon.

Maakuntia tarkasteltaessa ensimmäiseksi sijoittuu Varsinais-Suomi, joka näyttää nostaneen tasoaan kouluarvosanoina 0,082 arvosanaa verrattuna keskivertolukioon. Toiseksi yltävän Uudenmaan vastaava luku on 0,081. Vertailun 20 parhaasta lukiosta puolet sijaitsee Uudellamaalla.

Viimeiseksi sijoittuvassa Keski-Suomessa taso näyttää laskeneen 0,123 arvosanaa verrattuna keskivertolukioon. Keski-Suomesta yksikään lukio ei yllä sadan parhaan joukkoon. Lisäksi 40:n kärjessä ei ole yhtään lukiota Satakunnasta, Lapista tai Kanta-Hämeestä.

Maakuntien väliset erot ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niiden perusteella voi päätellä mitään alueellisista eroista.

"Listaukset muokkaavat mielikuvia"

Tulokset vahvistavat Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen näkemystä. Hän on tähänkin asti uskonut, ettei lukioiden opetuksen laadussa ole merkittäviä eroja, vaan menestykseen vaikuttavat enemmän esimerkiksi oppilaiden innostus ja motivaatio.

– Mistä tahansa koulusta saa hyvät eväät opin tielle, hän sanoo.

Luukkaisen mukaan perinteiset lukiovertailut muokkaavat ihmisten mielikuvia, mikä voi johtaa koulujen eriarvoistumiseen. Kärjessä ovat vuosikausia olleet lähes samat opinahjot, mikä on luultavasti kasvattanut niiden suosiota. Listauksissa heikommin menestyneiden lukioiden opetus voi silti olla yhtä laadukasta.

Myös johtava ekonomisti Mika Kortelainen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) huomauttaa, että koulujen vertaileminen on vaikeaa. Hänen mukaansa koulujen asettaminen paremmuusjärjestykseen on kyseenalaista, jos tiettyjen lukioiden välille ei synny tilastollisesti merkitseviä eroja.

– Eihän silloin voida sanoa, että tämä koulu on parempi kuin tämä toinen, hän selventää.

"Eriytyminen viriämässä peruskouluissa"

Opetushallituksesta vastikään eläkkeelle jäänyt erikoistutkija Jorma Kuusela sanoo, että Opetushallituksen tutkimuksissa ei ole havaittu systemaattisia eroja suomalaisten peruskoulujen opetuksen laadussa. Hän arvelee tuloksen pätevän myös lukioihin, vaikka niitä ei ole samaan tapaan tutkittu.

– Jos joitain eroja on, ne voidaan kyllä aika pitkälti palauttaa vanhempien keskimääräiseen koulutustaustaan.

Kuusela ei ole lukioista huolissaan, mutta peruskouluissa on viime vuosina alkanut hänen mukaansa ilmetä eriytymistä ainakin suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa ja Turussa. Muutos juontaa hänen mukaansa juurensa väestöpohjan erilaistumisesta.

– Jos annetaan kaupunkirakenteen muodostua sellaiseksi, että eri puolilla kaupunkia asuu hyvin erilaisessa sosioekonomisessa asemassa olevia perheitä, siitä alkaa syntyä eroja.

Kuuselan mukaan eriytymiskehitys vahvistuu, jos oppilaat alkavat lisäksi valikoida kouluikseen muita kuin lähikouluja.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.