Mainos

STUK: Lasten kännykän käyttöä syytä rajoittaa

Tutkimusohjelmassa arvioitiin muun muassa matkapuhelinten vaikutusta lasten hermostoon. Terveysriskeistä ei kuitenkaan saatu näyttöä.

Matkapuhelinten terveysriskeistä ei laajassa suomalaisessa tutkimusohjelmassa löytynyt näyttöä.

Tutkimusprofessori Kari Jokela Säteilyturvakeskuksesta katsoo kuitenkin, että lasten kännykän käyttöä olisi hyvä rajoittaa varmuuden vuoksi. Hands freen käyttö vähentää huomattavasti päähän kohdistuvaa säteilyä.

- Mitään painavaa syytä varoitteluun ei ole tullut esille, mutta kansalaisille on kuitenkin hyvä kertoa keinoista, joilla altistusta voidaan vähentää, Jokela katsoo.

Mikäli hands free -laitetta ei ole käytössä, puhelinta ei hänen mukaansa kannata laittaa aivan korvaan kiinni.

- Pienikin etäisyys vähentää säteilylle altistumista.

Puhelimen säteily on voimakkaampaa silloin, kun kenttä on heikko. Esimerkiksi maaseudulla puhelin saattaa säteillä vahvemmin kuin kaupungissa, koska tukiasemia on harvakseltaan. Kännykkäsuojista ei sen sijaan ole mitään hyötyä.

Jokela kehottaa myös puhelinta ostaessa katsomaan säteilyn määrästä kertovan sar-arvon, joka pitäisi olla ainakin uusimpien puhelimien mukana.

Tutkimusohjelman 13 tutkimuksessa arvioitiin mm. matkapuhelinten lähettämien sähkömagneettisten kenttien vaikutusta lasten kehittyvään hermostoon.

Säteilystä apua sukellussuunnistuksessa

Kännyköiden terveyshaittoja selvittävässä Hermo-tutkimuksessa oli mukana Säteilyturvakeskuksen ja Työterveyslaitoksen lisäksi useita yliopistoja. Tutkimus selvitti sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksia ihmisillä, eläimillä ja soluviljelmillä. Mitään tieteellistä näyttöä terveysriskeistä, kuten syövästä tai sydänvaivoista, ei saatu.

Sen sijaan kännykkäaltistus auttoi yllättäen rottia sukellussuunnistuksessa. Tutkijat altistivat nuoria urosrottia sähkömagneettiselle kentälle kaksi tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa viiden viikon ajan.

Kenttä ei vaikuttanut rottien aktiivisuuteen, pelokkuuteen eikä stressiin, mutta uimasuunnistuksessa altistetut rotat pärjäsivät muita paremmin. Ne löysivät veden alle piilotetun laiturin, ja kaikkein korkeimman annoksen saaneet yksilöt myös muistivat muita paremmin laiturin paikan vielä senkin jälkeen, kun se oli jo poistettu.

Raja-arvot syyniin kolmen vuoden kuluessa

Vaikka tutkimustulokset eivät antaneet syytä huoleen, ei kännykkäsäteilyn pitkäaikaisvaikutuksia ole läheskään vielä selvitetty. Lisävalaistusta saadaan todennäköisesti parin kolmen vuoden kuluessa, kun laajan kansainvälisen Interphone-tutkimukset julkistetaan.

Altistumisrajoja arvioidaan kaiken aikaa. Radiotaajuuskenttien raja-arvoja rukataan kansainvälisessä komiteassa aikaisintaan vuoden 2010 tienoilla, arvelee komitean varapuheenjohtaja Maila Hietanen Työterveyslaitokselta.

Jotkin maat ovat säätäneet kansallisia rajoja kansalaisten pelkojen rauhoittamiseksi. Suomessa huolestuneisuus ei Hietasen mukaan ole ollut niin suurta, ettei nykyisillä rajoilla oltaisi pärjätty.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.