Mainos

Suolistosairauksista kärsivät hakevat apua kokeellisista ruokavalioista - tutkimustieto vähissä

Monet tulehduksellisista suolistosairauksista kärsivät hakevat apua vaivoihinsa kokeellisista ruokavalioista, joista on vain vähän luotettavaa tutkimustietoa.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan potilaille ei yksinkertaisesti ole olemassa kunnollista ravitsemussuositusta.

– Kohtuullisen hyviä tuloksia on kuitenkin saatu ruokavaliolla, josta on vähennetty merkittävästi maito- ja viljatuotteita, ilmaa aiheuttavia kasviksia ja ksylitolin kaltaisia makeuttajia, Laatikainen sanoo.

Laatikaisen mukaan tutkimuksissa ruokavaliohoidolla on päästy parhaimmillaan tilanteeseen, jossa kahden vuoden jälkeen 40 prosenttia potilaista on ollut oireettomia. Teho on ollut yhdessä tutkimuksessa parempi kuin kortisonihoidoissa.

Sen sijaan uusiin, parempina pidettyihin biologisiin lääkkeisiin ruokavaliohoitoja ei ole vielä verrattu.

Apua SCD-ruokavaliosta?

MTV3 Uutiset kertoi eilen, että tulehduksellisista suolistosairauksista uhkaa tulla kansantauti vuoteen 2020 mennessä. Ne ovat lisääntyneet vuodesta 2000 lähtien kuuden prosentin vuosivauhtia. Nyt tautia sairastaa 40 000 suomalaista eli 0,7 prosenttia väestöstä.

Monet lukijat ihmettelivät, miksi taudin hoidon yhteydessä ei puhuta enempää ruokavalion merkityksestä.

Palautteissa nostettiin esille muun muassa SCD-ruokavalio, joka perustuu pitkäketjuisten hiilihydraattien poisjättämiseen. Ruokavalioon liittyvät ohjeet ja haut ovat lisääntyneet verkossa viimeisen viiden vuoden aikana huomattavasti.

– SCD:stä on hirveän vähän tutkimustietoa, mutta yksittäisten ihmisten kokemusten perusteella siitä on saatu apua, Laatikainen sanoo.

SCD merkitsee käytännössä laktoositonta, sokeritonta ja gluteiinitonta ruokaa. Sen ohella käytössä on myös muita samantapaisia ruokavalioita.

Erikoisruokavalioissa vaaroja

Laatikaisen mukaan ruokavaliot on aina suunniteltava potilaille yksilöllisesti ravitsemusterapeutin kanssa. Vaarana on, ettei potilas saa riittävästi esimerkiksi tarpeellisia ravintoaineita, kuten d-vitamiinia, kalsiumia, b12-vitamiinia ja rautaa. Myös energiansaanti ylipäätänsä voi jäädä liian vähäiseksi, jolloin uhkana on alipaino.

– Ei ole myöskään pitkäaikaistutkimuksia siitä, miten rajoittavat ruokavaliohoidot vaikuttavat muiden sairauksien, kuten esimerkiksi osteoporoosin ilmentymiseen tai oireisiin.

Potilaan tulisi myös tietää, kärsiikö hän tulehduksellisesta suolistosairaudesta (IBD) kuten Crohnin taudista tai haavaisen paksusuolen tulehduksesta, vai onko sairautena ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS). Taudit ovat erilaisia, mutta ne menevät puhekielessä helposti sekaisin.

"Heikot eväät"

Laatikainen toteaa, että ravitsemustutkimuksessa on keskitytty perinteisiin kansantauteihin kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja kakkostyypin diabetekseen.

Hän toivoo, että suolistosairauksien yleistymisestä seuraa myös tutkimusten määrän kasvu. Voi mennä kuitenkin kymmenestä kahteenkymmeneen vuotta, ennen kuin tietoa on riittävästi.

– On kerrassaan surkeaa ajatella, miten heikot eväät potilaille joutuu antamaan, Laatikainen harmittelee.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.