Mainos

Suomalainen huippukuvaaja seuraa maailman neljänneksi suurinta rikollistoimintaa

Valokuvaaja Jere Hietala yhdistää lokakuussa intohimon ja työn kaikkea muuta kuin tavanomaisissa olosuhteissa. 34-vuotias helsinkiläinen lähtee kuvaamaan salametsästystä ehkäisevää toimintaa Namibiaan.

Suomen eläinsuojelutyössä aktiivisesti mukana ollut Hietala alkoi kartoittaa muutama vuosi sitten, miten pääsisi auttamaan salametsästyksen vastaisessa työssä Afrikassa.

– Kyseessä on suojeltu ja salainen työ. Sain alussa pelkästään kielteisiä vastauksia, kun pyysin päästä seuraamaan sitä. 

Villieläinten salametsästys on maailman suurinta rikollista toimintaa ase-, huume- ja ihmiskaupan jälkeen. Pelissä liikkuu valtavia summia rahaa.

– Kilosta sarvikuonon sarvea maksetaan 75 000 dollaria. Salametsästyksestä on kasvanut merkittävää rikollisuutta, minkä vuoksi on syntynyt myös monia firmoja, jotka pyrkivät kontrolloimaan sitä.

Rahat eläinten hyvinvointiin

Muutama kuukausi sitten amerikkalainen hyväntekeväisyysjärjestö järjesti Hietalalle mahdollisuuden päästä kymmeneksi päiväksi ns. suojelupartioiden matkaan Namibiassa.

Järjestöllä on kumppaniyrityksiä, jotka pyrkivät ottamaan kiinni salametsästäjiä ja ehkäisemään turhia eläinkuolemia. Myös valtio tukee salametsästyksen vastaista toimintaa.

– Liikun videokuvaajan kanssa kahden aseistetun anti-poaching (salametsästystä ehkäisevän) ryhmän kanssa. Tavoitteena on ottaa heidän toiminnastaan visuaalisesti hienoja kuvia. Niitä voisi huutokaupata tai kerätä valokuvanäyttelyjen kautta rahaa salametsästyksen vastaiseen työhön, Hietala kertoo ja toteaa, että kaikki työstä saadut rahat menevät eläinten auttamiseen.

Vaikka salametsästykseen liittyy paljon raakuutta, Hietala ei halua kuvata verisiä ja kuolleita eläimiä.

– Pyrin enemmänkin näyttämään sen, kun suojelupartio onnistuu eli kun eläimet kaikissa sielun ja ruumiin voimissa nauttivat luonnosta.

Riskibisnestä

Reissuun liittyy vaaransa. Salametsästäjät ovat yleensä köyhiä, epätoivoisiakin paikallisia, jotka toivovat saavansa jättipotin toimittamalla ulkomaisille tilaajille valkoista kultaa. 

– Jos käy niin huono onni, että kohtaan metsästäjiä suojelupartion kanssa, tuskin se on mikään mukava tilanne, Hietala pohtii.

Suojelupartion tehtävä on pidättää salametsästäjiä ja estää muutenkin eläinkuolemia muun muassa nukuttamalla sarvikuonoja ja leikkaamalla niiltä sarvet.

– Kun sarvikuonolta puuttuu arvokkain osa, salametsästäjillä ei ole intressiä tappaa sitä. Se on vähän kuin veisi autosta renkaat ennen kuin rikolliset tekevät sen, Hietala toteaa.

Joidenkin sarvikuonolajien uhanalainen asema on nostanut sarvien kysynnän ja hinnan ennätyskorkealle. Sama koskee muita uhanalaisia villieläimiä.

– Ongelma pahenee koko ajan. Kysyntä nousee, metsästäjät lisääntyvät ja ovat entistä aggressiivisempia. Voi olla, että meillä ei ole viiden vuoden päästä sarvikuonoja, elefantteja tai tiikereitä. Suomessa voi tuntua, ettei tilanne ole enää meidän ongelma. Mutta mitä sitten, kun joku päivä lehdessä lukee, ettei tiikereitä ole enää maapallolla? Mä en haluis elää sellaisessa maailmassa.

Luja yhteys

Luonnon kunnioittaminen kuuluu Hietalan pääarvoihin, vaikka tämä ei varsinaisesti maalaismaisemissa kasvanutkaan.

– Passissa lukee syntymäpaikan kohdalla Sipoo, että ei se niin skuttassa oo, Hietala nauraa.

– Mut on vaan kasvatettu niin, että eläimet on yhtä tärkeitä kuin ihmisetkin ja tunne on vahvistunut vuosien varrella.  Voi kuulostaa hirveältä, mutta välillä tuntuu, että mulla on vahvempi side eläimiin kuin ihmisiin.

Monipuolisen valokuvausuran tehnyt ja lukuisia julkisuuden henkilöitä kuvannut Hietala sanoo, että tulevat kymmenen päivää jäävät luultavasti loppuelämäksi mieleen.

– Kuvajournalistikeikkaa on tullut tehtyä ennenkin, mutta tämä on kaikin puolin erilainen juttu. Visuaalisuus ei ole enää ainoa asia, vaan ihmisille pitää maalata kiinnostava kokonaiskuva, kertoa tarina tilanteiden takana.

– Ei mua oikeastaan jännitä tai pelota mikään. Mä on vaan tosi tyytyväinen, että olen lähdössä ja teen vihdoin jotain, millä voin maksaa takaisin tälle planeetalle.

Hietalan tavoitteena on paitsi lisätä tietoisuutta eläinlajeja uhkaavasta ongelmasta myös kerätä rahaa luonnon- ja eläintensuojelutyöhön. Jos hyvin käy, Namibian reissu ei jää viimeiseksi.

– Jos homma toimii, yritetään päästä jatkossa laajemmille alueille tekemään samanlaista työtä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.