Mainos

Suomalainen mustikka kiinnostaa Aasiassa

Kiinalaiset ja japanilaiset lääketehtaat ovat erittäin kiinnostuneita pohjoismaisesta luonnonmustikasta. Marjabisneksen voimakasta kasvua on kuitenkin turha odottaa mm. poimijoiden vähäisen määrän vuoksi.

Mustasaarelainen elintarvikeyritys Riitan Herkku on saanut japanilaiselta lääkeyritykseltä kahden miljoonan kilon ennakkotilauksen metsämustikasta.

Vaikka tilaus on suuri, uppoaisi Aasian markkinoille pohjoisten alueiden metsämustikkaa moninkertaisesti. Kiinalaiset ja japanilaiset lääketehtaat ovat erityisen kiinnostuneita pohjoismaisesta luonnonmustikasta. Ne käyttävät mustikkaa muun muassa erilaisten silmävaivojen hoitoon tarkoitettuihin lääkkeisiin.

Riitan Herkun toimitusjohtajan Jan-Eric Gustafssonin mukaan Pohjolan mustikka kiinnostaa, koska niissä on flavonoideja huomattavasti enemmän kuin pohjoisamerikkalaisissa pensasmustikoissa. Suomalaisen marjan maailmanvalloituksella on kuitenkin monta estettä.

Pulaa marjanpoimijoista

Gustafssonin mukaan isoa viennin kasvua on turha odottaa, siitä pitävät huolen marjanpoimijoiden puute, viljeltyjen marjojen edullisuus sekä rahoitusvaikeudet. Lisäksi monissa muissa kilpailijamaissa poimintakausi alkaa jopa kuukautta aiemmin, joten suomalaismarjat ehtivät markkinoille hieman jälkijunassa.

- Marjoja viljelevä saattaa saada viljelytukea jopa tuhat euroa hehtaaria kohden, joten esimerkiksi runsasflavonoidista mustaherukkaa saa huomattavasti metsämustikkaa halvemmalla, kertoo Gustafsson.

Marjanpoimijoiden puute Suomessa on sen verran suuri, että tänä kesänä esimerkiksi Riitan Herkku houkuttelee poimijoita Pohjois-Suomeen Thaimaasta saakka. Tästäkin huolimatta pohjalaisyhtiö joutuu ostamaan mustikoita myös Ruotsista ja Venäjältä suomalaismarjojen jäädessä osittain poimimatta.

Rahoitusvaikeudet puolestaan selittyvät suomalaisella pankkilainsäädännöllä: Marjayritykset joutuvat maksamaan marjat poimijoille käteisellä heti tuoreeltaan. Tulot marjoista saadaan puolestaan hitaasti pitkin vuotta, joten jättimäisten marjamäärien ostoon yritykset tarvitsisivat usein lainarahaa. Pankeissa marjoja ei kuitenkaan hyväksytä vakuudeksi, joten laina voi vakuusvaikeuksien vuoksi jäädä saamatta ja siten osa marjoista poimimatta.

Vienti miljoonabisnes

Arktiset Aromit -yhdistyksen toiminnanjohtajan Simo Moision mukaan suomalainen marjasato on hyvänä vuonna noin 500 miljoonaa kiloa. Talteen tästä kerätään arviolta noin kymmenesosa, ylivoimaisesti suurin osa marjoista jää kokonaan hyödyntämättä.

Suomalaismetsistä vuosittain poimituista noin 50 miljoonasta marjakilosta vajaa kolmannes menee kaupalliseen käyttöön, loput marjastajien omaksi iloksi. Kaupallisista marjoista puolestaan alle puolet menee vientiin, joten Suomesta viedään normaalina vuotena vajaa seitsemän miljoonaa kiloa metsämarjoja maailmalle.

Suomalaisen marjaviennin rahallista arvoa on vaikea suoraan määrittää, sillä monilta marjoilta puuttuu oma tullinimike. Ilman nimikettä tarkkoja marjakohtaisia vientimääriä ei tiedetä. Moision mukaan metsämarjojen vienti on kuitenkin arvokas ala, viennin arvo on hänen mukaansa useita miljoonia euroja.

Koko luonnonmarjabisneksen arvoksi on arvioitu noin 200 miljoonaa euroa. Tähän lukuun sisältyvät sekä kaupalliseen käyttöön menevät marjat kuin kotitalouksien omaankin käyttöön poimitut marjat.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.