Mainos

Suomalaiset eivät innostu moottorisahan ajokortista – Ruotsissa on inssiajokin

Ruotsissa ammattilaisilta vaaditaan ajokortti ja muille sahan käyttäjille kuten metsänomistajille sitä suositellaan vapaaehtoisena.

Suomessa ajatus moottorisahan ajokortista nostaa lähinnä hymyn huulille. Ajatus tuntuu metsien maassa vieraalta.

– Mää ainakin karsastaisin jos mun pitää suorittaa ajokortti. Oon 1968 aloittanut moottorisahalla niin ei tunnu mukavalta. Mä en opi enää mitään uutta, tuskailee moottorisahaharrastaja Matti Kivistö Ruovedeltä.

Moottorisahoja keräävä ja erilaisissa näyttelyissä ja tapahtumisssa vanhoilla sahoilla sahaava Kivistö tietää mistä puhuu.

– Montako omaa sahaa sinulla on?

– En oo tarkkaan laskenu. Saksalaisia oli käymässä ja ne sano, että mulla on 2000, mutta omasta mielestä mulla ei oo kuin vähän yli 500. Täytys kai laskea joskus, Kivistö miettii.

Kolmen sekunnin hirviösaha

Kivistö rakentaa sahoja myös itse. Näytöksissä kiertää mukana esimerkiksi eksoottinen puunsyöjä, peräti 18 000 kierrosta ottava hirviösaha. Tavalliseen mökkisahaan nähden kierroksia on kaksinkertainen määrä.

– Sillä voi sahata kerrallaan vain muutaman sekunnin, sitten se leikkaa kiinni. Ei kannata kokeilla, jos ei ole kokemusta sahoista. Takapotkuvaara on melkoinen, Kivistö varoittaa lempeästi.

Kivistö nostaa kaverinsa kanssa ilmaan toisen valtavan sahajärkäleen, jonka ääni on korviahuumaava. Sahassa on kahvat molemmissa päissä ja yli metrinen terälaippa. Järeät pölkyt tippuvat kiltisti maahan.

Vanhanajan malliin tosimies ei suojavarusteita paljon käytä, korvatulpat riittää. Mutta tavisten ei kannata Kivistön sahaa kokeilla kotona eikä poikaporukassa liiterin takana, polttareista puhumattakaan. Tulee nimittäin kokemattoman käsissä muutakin kuin lastua ja sahanpurua.

– Kyllä nää on tämmösten vakavamielisten harrastajien vehkeitä, ei lasten käsiin.

Mieluummin tutkinto

Punkaharjun Lustossa viikonloppuna pidetyissä Moottorisahauksen SM-kisoissa pakolliselle tai edes vapaaehtoiselle ajokortille ei löydy ymmärrystä. Sitä ei heru kilpailijoilta, eikä tuomarina toimivalta alan opettajaltakaan.

– Ajokortti tuntuu, että se on vain päivä kaks, mieluummin sais olla viikko, kuukausi, kaksi kuukautta, jopa puoli vuotta, puhuttas niinku tietystä tutkinnosta, pohtii asiaa metsäkoulun opettaja Timo Paavilainen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta.

Pakollinen ajokortti olisi metsäkouluille hyvä bisnes. Yleinen vastarinta lienee kuitenkin niin suurta, että kortista tulee Suomessa toistaiseksi korkeintaan vapaaehtoinen.

– Nuorisopuolella ajokorttia ei tarvita. Metsienhoito ja puunkorjuu ovat kaikille pakollisia kursseja ja siellä opetetaan sahan käyttöä monipuolisesti. Tukkipuun kaatokin tulee tutuksi. Samoin huolto ja korjaaminen ovat osa tutkintoa, Paavilainen perustelee.

Metsänomistajille vapaaehtoinen

Ruotsissa ajokorttiin kuuluu teoriatunteja ja kunnon inssiajokin. Erikseen voi suorittaa vielä raivaussahan ajokortinkin, kertoo toimittaja Mikko Riikilä Metsälehdessä.

Yleensä ajokortit suoritetaan muutaman päivän kurssilla ja hintaa tulee lähes 1000 euroa. Moottorisahakortissa on peräti kuusi erilaista tasoa. Yksinkertaisin A-kortti oikeuttaa katkaisusahauksiin. B-kortilla saa kaataa ja karsia puita.

– Seuraavalla tasolla pääsee myrskysavottaan. Luokitukset jatkuvat F-luokkaan saakka, Riikilä kirjoittaa.

Ruotsin metsähallinnon mukaan kortteja on suoritettu jo 75 000. Jonossa on tuhansia kortin haluavia, koska kaikkien työkseen sahaavien on se suoritettava. Metsureiden lisäksi se koskee myös palo- ja sähkömiehiä.

– Vaatimus koskee myös Ruotsiin töihin matkaavia ulkomaalaisia, Riikilä huomauttaa.

Metsänomistajat saavat sahata ilman ajokorttia omassa metsässä. Jos naapuria menee auttamaan esimerkiksi tuulenkaatojen sahauksessa, ajokortti on pakollinen.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.