Mainos

Suomalaisilta miljoonia "nigerialaiskirjeisiin"

Ministeri Olavi J. Mattilan petossyytteet ovat jälleen nostaneet julkisuuteen Afrikan maista lähetetyt huijauskirjeet, joiden avulla suomalaisiltakin on petkutettu varoja miljoonien eurojen arvosta. Keskusrikospoliisin mukaan Afrikkaan menetettyjen rahasummien tarkkaa määrää on vaikea arvioida.
-Kaikki huijaukset eivät suinkaan tule poliisin tietoon, sillä uhrit eivät aina halua kertoa muille virheliikkeistään, sanoo rikosylikonstaapeli Ossi Kähönen keskusrikospoliisista.

Poliisille kertominen ei uhria aina edes auta. Keinot huijausten selvittämiseksi ovat rajalliset, sillä monien Afrikan maiden poliisivoimien tarjoama virka-apu jättää toivomisen varaa.

Poliisia huolettaa erityisesti se, että velkaantuminen Afrikan-bisneksissä on johtanut huijareiden uhrit rikoskierteeseen, kun he ovat laittaneet vahingon kiertämään. Juuri näin epäillään tapahtuneen Mattilankin kohdalla, sillä entinen ulkoministeri ja Valmetin pääjohtaja menetti lehtitietojen mukaan Afrikan-liiketoimissaan yli 800 000 euroa.

Kähösen mukaan yleisön tietoisuus niin sanottujen nigerialaiskirjeiden riskeistä on vuosien mittaan kasvanut, mutta edelleen joka vuosi niiden tarjoamiin houkutuksiin tarttuu useita suomalaisia. Kirjeitä on ollut Suomessa liikkeellä 1990-luvun alusta lähtien, mutta esimerkiksi Ruotsissa huijauskirjeisiin tutustuttiin ensi kerran jo 50-luvulla.

Korkeasti koulutetut menevät lankaan

Afrikkalaishuijarit lupaavat yhteistyökumppaneilleen mittavia tuottoja, jos nämä auttavat esimerkiksi syrjäytetyn hallitsijan rahavarojen siirrossa tililtä toiselle. Toisissa kirjeissä puolestaan kerrotaan hulppeista miljoonaperinnöistä tai timanttikaupoista, ja onpa huijauskirjeitä lähetelty Nigerian jalkapalloliitonkin nimissä. Aluksi huijarit eivät pyydä yhteistyökumppaniltaan rahaa, mutta ennen pitkää he ilmoittavat tarvitsevansa rahallista apua esimerkiksi verojen tai lahjusten maksuun.

Internetissä on useita huijausyrityksistä kertovia sivuja, joilta löytyy kymmeniä eri versioita huiputustarinoista. Kähönen ihmettelee huijareiden tarjouksiin tarttuneiden suomalaisten sinisilmäisyyttä.

- Retkuun menneiden joukossa on yllättävän paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä, hän kertoo.

Kähönen ottaa esimerkiksi joulukuussa Etelä-Afrikassa petosyrityksen yhteydessä kidnapatun suomalaismiehen, joka on koulutukseltaan juristi. Etelä-Afrikkaan sopimuksen täytäntöönpanoa varten matkustanut lakimies oli runsaan vuorokauden aseistautuneiden miesten vankina, mutta onnistui vapautumaan ilman vaadittujen lunnaiden maksamista.

Kidnappaustapaukset ovat suomalaisten huijausuhrien kohdalla harvinaisia, mutta toisaalta useiden ulkomaalaisten liikemiesten kerrotaan päässeen Nigeriassa hengestään huijaustapausten yhteydessä.

Kähösen mukaan huijauskirjeitä tulee nykyisin monesta muustakin maasta kuin vain Nigeriasta, mistä ilmiö on alun perin lähtöisin. Kansainvälisen painostuksen seurauksena huijauskirjeiden hallussapito on Nigeriassa kriminalisoitu, minkä vuoksi huijarit toimivat nykyisin muun muassa Ghanasta ja Etelä-Afrikasta.

Internet ahkerassa käytössä


Kähösen mukaan huijarit seuraavat tiiviisti teknologian kehitystä. Paperisista huijauskirjeistä on 90-luvun mittaan siirrytty telefaksin kautta sähköpostin hyödyntämiseen. Viimemainittu tapa tarjoaa huijareille kustannustehokkaan levitystavan, ja lisäksi kiinnostavia sähköpostiosoitteita on helppo löytää Internetistä.

Sähköpostien välityksellä levitettävät, nopeasti lisääntyneet huijauskirjeet askarruttavat myös tietoturvayhtiö F-Securea, joka Internet-sivuillaan varoittaa asiakkaitaan niiden vaaroista. Yhtiön tietoturvapäällikön Timo Tuomisen mukaan huijauskirjeiden levittämistä ei voi teknologisin keinoin juuri estää. Asiattoman roskapostin estämiseksi on kehitetty erilaisia ohjelmia, mutta ne saattavat vahingossa estää myös asiallisen postin perillepääsyn.

- Ratkaisu huijauskirjeisiin ei löydy teknologiasta vaan vastaanottajan pään sisältä. Nykyisin kannattaa suhtautua kriittisesti kaikkeen mitä tulee postiluukun tai sähköpostin kautta, Tuominen varoittaa.

Keskusrikospoliisin Kähönen on Tuomisen kanssa samaa mieltä. Hän toivoo, että viimeistään Olavi J. Mattilan tapaus herättää ihmiset ymmärtämään, että afrikkalaiskirjeisiin ei kannata koskea.

- Ainoa tapa saada ilmiö loppumaan on se, että kirjeisiin ei enää vastata, Kähönen kiteyttää.

(MTV3-STT)

Esimerkkejä kirjeistä (englanniksi) osoitteessa www.scamorama.com

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.