Mainos

Suomalaiskiipeilijä: Kiipeilybisnes Everestillä ei maistu minulle

– Voisi helposti kuvitella, että se on jotenkin autuaaksi tekevä hetki, kun saavuttaa Mount Everestin huipun, mutta kyllä se väsymys on sitä luokkaa, ettei siitä hirveästi nauti.

Näin kuvailee kokemuksiaan parinkymmenen vuoden takaa ensimmäisenä suomalaisena Mount Everest -vuoren huipun saavuttanut Veikka Gustafsson.

– Suurin helpotus tulee vasta kun on päästy alas. Vaikka huipulla nousun tuska on takana, niin vielä on huoli alas pääsystä, Gustafsson jatkaa.

Mount Everest -vuoren valloituksesta tulee keskiviikkona kuluneeksi 60 vuotta.

29.5.1953 uusiseelantilainen Edmund Hillary ja nepalilaisserpa Tenzig Norgay saavuttivat vuoren huipun.

Gustafssonin mielestä nykykiipeilyä kuuluisalla vuorella ei voi oikein verrata 60 vuoden takaiseen.

– Onhan se sama vuori. Jotenkin kadehdin sitä, että silloin vuonna 1953 he eivät tienneet mihin olivat menossa ja millainen huippuharjanne vastassa oli.

Kiipeilybisneksessä joku muu tekee raskaimman työn

Gustafsson muistelee kiipeilyreissuaan Himalajan kolmanneksi korkeimmalla vuorella, Kanchenjungalla.

– Kanchenjungan pohjois-seinällä meidän retkikunta ei tavannut ketään muita kiipeilijöitä kahden kuukauden aikana. Nyt Mount Everestin juurella on muutaman tuhannen ihmisen kylä, ja kiipeilyn ympärillä iso bisnes.

Gustafssonin mukaan bisnes on hieno asia Nepalin taloudelle, mutta toiminta ei vastaa hänen käsitystään vuorikiipeilystä.

– Jokaiselle se on toki mieletön juttu, kun pääsee ylös, mutta kaupallisessa kiipeilyssä joku muu tekee sen raskaimman työn ja etsii oikean reitin. Asiakas vain etenee valmiin reitin. Minulle tärkeintä on se haaste, että pystyykö pieni porukka mahdollistamaan nousun ylös.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.