Mainos

Suomalaisnuoret lukevat vähiten läksyjä Euroopassa

Tutkimusta Suomessa koordinoineen professorin mukaan selitys löytynee koulujärjestelmien välisistä eroista.

Suomalaisnuoret käyttävät vähiten vapaa-aikaansa läksyjen tekoon Euroopassa. Maailman terveysjärjestön (WHO) koululaistutkimuksen mukaan 11-, 13- ja 15 -vuotiaat koululaiset sijoittuivat 35 maan joukossa viimeisiksi, kun heidän ja eurooppalaisten ikätovereidensa läksyjenlukuun käyttämäänsä aikaa verrattiin keskenään. Viikonloppuisin 11-vuotiaat päihittivät läksyjenluvussa niukasti norjalaiset ja sijoittuivat toiseksi viimeisiksi.

Tutkimuksessa todettiin, että suuri osa koululaisista luki läksyjä kolme tuntia tai enemmän päivässä. Suomalaistytöistä tällaisia pänttääjiä oli enimmillään noin kolme prosenttia ja pojista noin kaksi prosenttia ikäluokasta. Luvut olivat samansuuntaisia viikolla ja viikonloppuisin. Toisessa ääripäässä oli Kreikka, jossa jopa 77 prosenttia tytöistä sanoi käyttävänsä läksyihin vähintään kolme tuntia päivässä. Tytöt olivat ahkerampia läksyjenlukijoita lähes jokaisessa kyselyyn osallistuneessa maassa.

Koululaiskyselyssä mitattiin myös television katseluun ja tietokoneen käyttöön käytettyä aikaa. Näihin harrastuksiin suomalaiset käyttivät vähemmän aikaa kuin monet muut ikätoverit. Tutkimusta Suomessa koordinoinut professori Lasse Kannas Jyväskylän yliopistosta varoittaa vetämästä jumbosijoituksista liian hätäisiä päätelmiä. Prosentit eivät hänen mukaansa kerro mitään siitä, tekevätkö nuoret läksynsä hyvin vai huonosti.

- Kolme tuntia on mahdoton määrä tehdä päivittäin juuri kenenkään läksyjä, Kannas arvostelee.

Läksyjä voi tehdä koulussakin

Professori Kannas arvelee, että selitys suomalaisten huonoon sijoitukseen löytyy koulujärjestelmien eroista eri maissa. Hänen mukaansa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa suuri osa läksyistä on mahdollista tehdä jo tuntien ja koulupäivän aikana, jolloin vapaa-ajaksi ei tehtäviä enää paljon jää.

Uusin WHO:n raportti ilmestyi kesäkuussa, eikä sen ajankäyttöosiosta ole vielä kirjoitettu sivuakaan suomeksi. Kangas on tutustunut aineistoihin kuitenkin sen verran, että hänen mukaansa tulos ei muutu, vaikka läksyjen tarkasteluraja vedettäisiin alle kolmen tunnin.

Tulos on linjassa pari vuotta sitten valmistuneen Pisa-tutkimuksen kanssa. Sen mukaan suomalaisnuoret selviävät läksyistä noin 3,5 tunnilla viikossa, kun eurooppalaiset koululaiset käyttävät niihin keskimäärin 4,6 tuntia. Kannas aprikoi, että tulevissa WHO-kyselyissä tutkijoiden pitäisi erottaa myös koulussa tehtyjen läksyjen osuus; näin saataisiin vertailukelpoista tietoa.

Myös koulusta pidettiin vähiten

Suomalaislapset ja -nuoret myös viihtyivät koulussa huonoimmin Euroopassa. Kannaksen mukaan niin sanottu kouluviihtyvyys on Suomessa tästä huolimatta parantunut viimeksi tehdyn mittauksen jälkeen. Muut maat ovat vain parantaneet vielä enemmän.

Tutkimuksen mukaan koulusta sanoi pitävänsä paljon noin 4-12 prosenttia suomalaisista. Huomionarvoista on se, että suomalaiset koululaiset sijoittuvat kuitenkin korkealle, kun kysyttiin heidän sosiaalisista suhteistaan ja kavereilta saamastaan tuesta koulussa. Tämä ei kuitenkaan näkynyt kouluviihtyvyysluvuissa.

Tutkimukseen osallistui 162 000 koululaista 35 maasta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Aineisto hankittiin vuosina 2001 ja 2002.

(MTV3-STT)

Lue koko tutkimusraportti täältä HUOM! Raportti saatavilla vain pdf-muodossa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.