Mainos

Suomalaisnuoret ovat passiivisia

Suomalaisnuoret ovat yhteiskunnallisesti liki maailman passiivisimpia, ilmenee laajasta kansainvälisestä tutkimuksesta.

38 maan vertailututkimuksessa suomalaisnuoret jäivät kiinnostuksessa politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin hännille yhdessä ruotsalaisten, belgialaisten, slovenialaisten ja norjalaisten kanssa.

Suomalaisnuorista vain alle kolmannes kannattaa jotain puoluetta. Vähemmän puolueista kiinnostuneita on ainoastaan Koreassa. Puolueisiin aikoo joskus liittyä reilu kymmenes kahdeksasluokkalaisista.

Passiivisuudesta huolimatta suomalaisnuoret luottavat yhteiskunnan instituutioihin, kuten valtionhallintoon, poliittisiin puolueisiin ja tiedotusvälineisiin. Myös nuorten ympäristötietoisuus on korkeaa.

Kotimaassa tutkimukseen osallistui viime vuonna kaikkiaan yli 5 600 peruskoulun 8. luokan oppilasta ja opettajaa. Lisäksi siihen osallistui rehtoreita. Maailmanlaajuisesti tutkimuksessa oli mukana yli 140 000 oppilasta.

Lisää osallistumista

Kuten aiemmissa tutkimuksissa, tässäkin käy ilmi, että suomalaisten nuorten tiedot ovat maailman huippua. Suomalais- ja tanskalaisnuoret ovat yhteiskunnallisten tietojen osalta vertailun kärjessä. Suomalainen koulujärjestelmä painottaakin oppilaiden tiedollista puolta.

Tutkimusta Suomessa johtava professori Pekka Kupari Jyväskylän yliopistosta näkee, että kouluissa olisi tarve lisätä nuorten osallistumista.

- Kouluissa pitäisi hakea tasapainoa tietopuolen ja osallistumisen välillä, Kupari sanoo.

- Koulujen pitäisi valmentaa enemmän keskusteluihin, väittelyihin ja mielipiteiden perusteluihin, lisää tutkija Annikka Suoninen.

Tutkimuksen mukaan opettajat ja rehtorit eivät pidä tärkeänä nuorten yhteiskunnallista osallistumista.

- Ehkä opettajat kokevat kouludemokratian jotenkin poliittisena, Suoninen miettii.

Nuorisovaltuustot epäpoliittisiksi

Tutkija näkee, että nuorten osallistuminen on kuitenkin heräämässä. Nuorisovaltuustot ovat siitä yksi esimerkki.

- Joillain paikkakunnilla nuorisovaltuustot valitaan puolueiden nuorisojärjestöjen kautta, joillain koulujen, Suoninen valaisee.

Hänen mielestään nuorten osallisuuden ja osallistumisen kannalta olisi rakentavaa, että kriteerit olisivat kuitenkin muualla.

- Näkisin hyvänä, että nuoret edustaisivat siellä vaikkapa omaa harrastuspiiriään, kouluaan tai asuinaluettaan.

Huolettomuus hyvä asia

Toisaalta tutkija ei pidä huonona sitä, että suomalaisnuoret ovat passiivisia. Se kertoo myös siitä, että asiat ovat täällä hyvin.

Tutkimukseen osallistuneiden maiden yhteiskunnallinen tilanne, historia ja lasten osallistuminen vaihtelevat paljon.

- Suomessa on varaa olla kiinnostumatta, olla vielä lapsi. Monessa kehittyvässä maassa sen ikäinen joutuu jo kantamaan vastuuta yhteiskunnasta, Suoninen pohtii.

Katso Meeri Ylä-Tuuhosen juttu

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.