Mainos

Suomalaisyritys haluaa ratkaista maailman nälänhädän hyönteisruualla

Heinäsirkkoja mango-salaattipedillä. Kuulostaako herkulliselta? Monissa maissa hyönteisruoka on arkipäivää, mutta länsimaissa trendiin on herätty vasta aivan viime aikoina.

Herääjien joukossa ovat Perttu Karjalainen, Otto Palonen, Robert Nemlander ja Hannes Sjöblad, joiden kokkaamaa hyönteisruokaa pääsi maistamaan Helsingin Otaniemessä sijaitsevan, kasvuyrityksille tarkoitetun Startup Saunan grillijuhlassa.

Neljä Aalto-yliopiston opiskelijaa perusti vuodenvaihteessa yrityksen, joka tuottaa kontteihin rakennettuja heinäsirkkojen kasvatusjärjestelmiä.

– Siihen kuuluu kontti, siihen kuuluu hyönteiset ja siihen kuuluu koulutusta, Karjalainen kertoo yrityksen bisnesideasta.

Konteissa voi kasvattaa myös muita hyönteisiä, mutta tällä hetkellä EntoCube-nimisen yrityksen kontissa kuhisee kotisirkkoja.

– Kotisirkka on suosituin. Sitä pidetään tosi hyvänmakuisena ja sen kasvattaminen on helppoa. Se on Suomessakin luontainen laji, Karjalainen perustelee.

Kontit ovat suljettuja ympäristöjä, joissa sirkkojen elinolot pysyvät hyvinä luonnonkatastrofien ja äärimmäisten sääilmiöiden keskelläkin.

– Se on hyvin eristetty, joten me pystymme pitämään siellä kohtalaisen pienellä vaivalla yllä mikroilmastoa, jossa on 30 astetta lämpöä ja noin 50 astetta suhteellinen ilmankosteus. Vaikka koko sato menisi kuivuuden takia, niin sinulla on vielä se kontti ja hyönteiset siellä, Karjalainen kertoo.

Yrityksen missio onkin Karjalaisen mukaan varsin kunnianhimoinen – nälänhädän poistaminen maailmasta. Yhteen sirkkakonttiin mahtuu noin 300 000 sirkkaa ja se tuottaa parhaimmillaan noin viisi kiloa proteiinipitoista ruokaa päivässä. Konteista voisi siis olla hyötyä alueilla, joilla kärsitään aliravitsemuksesta.

– Haasteena on tietenkin saada nämä kontit sinne ja löytää rahoittajia, jotka haluavat olla siinä mukana, Karjalainen myöntää.

Karjalaisen mukaan heillä on jo ensimmäisen asiakkaan kanssa keskustelut käynnissä.

– Pyrimme myymään ensimmäiset kymmenen yksikköä tänne Suomeen, keräämään käyttäjäkokemuksia ja hiomaan tuotetta. Meidän kohdemarkkinamme ovat kuitenkin ympäri maailmaa, etenkin Kaakkois-Aasiassa, missä jo nyt syödään hyönteisiä osana päivittäistä ruokavaliota ja missä todellakin tarvitaan tällaisia kontteja, koska iso osa väestöstä on aliravittua, Karjalainen kertoo.

Eettisempi proteiininlähde

Hyönteiset ovat eettisempi vaihtoehto lihalle varsinkin kasvatuksesta aiheutuvien vähäisten ympäristöhaittojen vuoksi. EntoCuben perustajat ruokkivat omia sirkkojaan salaatinjäämillä.

Hyönteiset ovat myös elämänmuotona paljon yksinkertaisempia kuin isommat eläimet, joten niiden ei uskota kärsivän samalla tavalla tehotuotannosta.

EntoCuben perustajat ovat kuitenkin miettineet myös sirkkojen hyvinvointia kasvatuskonteissa.

– Ne ovat siellä tiiviisti joo, mutta ne pääsevat kivasti tuollaisiin koloihin ja se on niille luonteva ympäristö, koska sirkat hakeutuvat myös luonnossa isoihin ryhmiin, Karjalainen sanoo.

Sirkkayrittäjät myös tappavat heinäsirkat kivuttomalla tavalla pakastamalla.

– Se on todella humaani tapa. Sirkat ovat vaihtolämpöisiä ja menevät horrokseen ja kuolevat kivuttomasti. Sen jälkeen me keitämme niitä muutaman minuutin. Sitten puhdistetaan ulkokuori, varmistetaan, että siellä ei ole mitään ylimääräisiä bakteereja mukana. Sen jälkeen paistetaan tässä wokilla, öljyä, chiliä, valkosipulia ja vähän sitruunaruohoa mukaan, Karjalainen kertoo tapansa valmistaa sirkat.

Hyönteiselintarvikkeet kielletty EU:ssa

Tällä hetkellä kokonaisia tai prosessoituja hyönteisiä ei saa myydä elintarvikkeeksi EU:n alueella. Lainsäädännöllä ei kuitenkaan puututa siihen, mitä yksittäinen ihminen juo tai syö.

EntoCube ei myy suoraan hyönteisiä elintarvikkeina, joten sen toimintaa laki ei kiellä. Kukin ihminen voi tehdä konteissa kasvattamillaan sirkoilla, mitä huvittaa.

– Ihmiset saavat kasvattaa hyönteisiä omaan käyttöönsä. Sehän ei ole millään tavalla kielletty. Nyt puhutaan kaupallisesta myynnistä ja markkinoinnista, ylitarkastaja Sanna Viljakainen Elintarvikevirasto Evirasta kertoo.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen valmistelee parhaillaan raporttia hyönteisistä ja niiden turvallisuudesta elintarvikkeina. Hyönteisten syönnissä viranomaisia huolettavat esimerkiksi tuotannon hygienia, liiallisen kitiinin saannin haitat ihmisellä, hyönteisten sisältämät haitalliset tai myrkylliset aineet sekä niiden mahdollisesti aiheuttamat allergiat. On näyttöä siitä, että ihmiset, jotka ovat allergisia katkaravuille ja äyriäisille, olisivat usein allergisia myös hyönteisille.

EU:ssa valmistellaan myös uutta uuselintarvikeasetusta. Luonnokseen on kirjattu helpotettu hyväksyttämismenettely kolmansissa maissa perinteisesti käytetyille elintarvikkeille, joihin osa hyönteisistä saattettaisiin jatkossa lukea. Asetusmuutos ei kuitenkaan sinällään vapauttaisi hyönteisten myyntiä elintarvikkeina EU:ssa.

– Jos niitä aletaan kaupallisesti laajamittaisesti myymään, pitää olla varmaa, että ne on kasvatettu oikealla tavalla, niillä ei ole mitään tauteja ja pitää tietää, millaisia myrkkyjä hyönteiset itsessään sisältävät. Varmasti siellä on lajikkeita, jotka ovat ihan ok, mutta sitten on niitä, joita ei voida katsoa elintarvikkeiksi soveltuviksi, Viljakainen sanoo.

Koska nykylainsäädäntö on tulkinnanvarainen ja sitä ollaan tarkentamassa, ollaan joissain maissa odottavalla kannalla eikä hyönteisten myyntiin toistaiseksi ole puututtu. Hyönteiselintarvikkeita myydään nykyisin esimerkiksi Hollannissa, Belgiassa ja Isossa-Britanniassa.

Kaikki ihmiset syövät tietämättään Suomessakin jonkin verran hyönteisiä, sillä hyönteisten jäämiä on esimerkiksi kasviksissa. Elintarvikkeillle on kuitenkin säädetty raja-arvot hyönteisjäämien osalta.

Kiinnostusta Suomessakin

Perttu Karjalaisen mukaan Suomessa on jo nyt paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita hyönteisruuasta.

– Varmasti on ihmisiä, jotka eivät halua koskaan maistaa, mutta kyllä nyt on jo ihan merkittävä väestönosuus, joka kokeilee sirkkoja. He tilaavat Hollannista hyönteistuotteita ja tykkäävät niistä. Populaatiomäärä kasvaa koko ajan, koska monet tunnistavat ympäristöedut ja eettiset edut verrattuna esimerkiksi meidän lihantuotantomalliimme.

Karjalainen myös muistuttaa, että se, mitä milloinkin pidetään ruokakulttuurissa ällöttävänä, voi muuttua nopeastikin.

– Ruoka-asioissa on kauhean kiehtovaa, kuinka kulttuurisidonnaista kaikki on. Jos miettii sushia tai katkarapuja, joita ei 50 vuotta sitten kukaan voinut kuvitellakaan syövänsä, niin ihan samalla tavalla nämä asiat muuttuvat hyönteisten kohdalla.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.