Mainos

Suomea esitetään poliisin tietoja lisäävään sopimukseen

Sopimus mahdollistaisi myös rajan ylittävän operatiivisen yhteistyön, mutta todellisuudessa Suomi hyötyisi vain tietojenvaihdosta, sillä lähimaat ovat yhä sopimuksen ulkopuolella.

Suomi on liittymässä kansainvälistä poliisiyhteistyötä lisäävään Prümin sopimukseen. Se tehostaisi viranomaisten välistä yhteistyötä erityisesti terrorismin, kansainvälisen rikollisuuden ja laittoman maahantulon torjunnassa.

Hallitus päätti tänään esittää eduskunnalle sopimuksen hyväksymistä.

Prümin sopimus antaisi varsinkin poliisille aiempaa enemmän mahdollisuuksia vaihtaa tietoja sen ylläpitämistä henkilörekistereistä. Näitä ovat esimerkiksi dna-, sormenjälki- ja ajoneuvorekisterit.

Sisäministeri Kari Rajamäen mukaan sopimukseen kannattaa liittyä, sillä EU:n päätöksenteko ei ole ollut sillä tasolla kuin kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus olisi edellyttänyt.

- EU:n periaate vapaasta liikkuvuudesta on muuttanut lainvalvojien työtä enemmän kuin olemme aavistaneet. Unionin laajetessa on tärkeää, että kansalaisten sisäinen turvallisuus vahvistuu, Rajamäki sanoi ministeriönsä tiedotustilaisuudessa.

Sisäministeriön poliisijohtaja Kimmo Hakonen painottaa, etteivät sopimusmaat ole luomassa ylikansallisia rekistereitä tai perustamassa uusia.

Rekistereiden sisällöstä ja tallentamisesta päättää jokainen sopimuksessa oleva maa erikseen. Sopimus mahdollistaisi myös rajan ylittävän operatiivisen yhteistyön, mutta todellisuudessa Suomi hyötyisi vain tietojenvaihdosta, sillä lähimaat ovat yhä Prümin ulkopuolella.

Sopimuksessa jo seitsemän maata

Käytännössä tietojenvaihto käynnistyisi, kun sopimusmaan poliisi löytää tutkinnassaan tuntemattoman dna:n tai sormenjäljen. Poliisi voi sen jälkeen tehdä esimerkiksi Suomeen suoran kyselyn siitä, tunnetaanko jälki täällä. Kysyjämaan poliisi saisi vastauksen tunnettuudesta, mutta ei esimerkiksi jäljen omistavan ihmisen henkilötietoja.

Tämän jälkeen käynnistyisi normaali kansainvälinen oikeusapumenettely, joka olisi rajattu jo valmiiksi maahan, jossa jälki tunnetaan. Tämä nopeuttaisi tutkintaa, sillä nykyisin oikeusapupyyntöjä joudutaan lähettämään laajastikin.

Suomessa tietojenvaihtoa hallinnoisi keskusrikospoliisi, jonka kontolla on kaikki muukin kansainvälinen poliisiyhteistyö. Poliisijohtaja Hakonen uskoo, että alkuvaiheessa kyselyitä lähtisi Suomesta taajaan, mutta että tahti siitä hiljenisi.

- Suomen kyselyjä rajaa myös se, etteivät lähimmät naapurimaat ole Prümin sopimuksessa mukana.

Naapurimaiden poissaolo estää käytännössä myös sopimuksen salliman rajan ylittävän yhteistyön. Prümin sopimuksen on allekirjoittanut jo seitsemän maata: Belgia, Saksa, Ranska, Luxemburg, Alankomaat, Espanja ja Itävalta. Se on saatettu voimaan jo Espanjan ja Itävallan välillä. Seuraavaksi se tulee voimaan Saksassa.

Tavoitteena on saada sopimus myös osaksi EU:n lainsäädäntöä seuraavan kolmen vuoden aikana.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.