Mainos

Suomea valloittava tappajaetana on tehokas munimiskone

Tappajaetanoiksikin kutsutut espanjansiruetanat ovat saaneet aikaan pahaa jälkeä monessa puutarhassa. Pihojen lisäksi ongelmia on puistoissa ja hautausmailla.

– Ne voivat olla iso ongelma, jos niitä on paljon kuten esimerkiksi Helsingin Maunulan uurnalehdossa. Ne syövät hautaistutuksia. Niiden mieliruokaa ovat ilmeisesti samettikukat ja daaliat, mutta kyllä niille kelpaa lähes kaikki, sanoo nilviäisiin perehtynyt projektitutkija Anne Koivunen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Erityisen haitalliseksi vieraslajiksi luokitellut espanjansiruetanat ovat levinneet jo Oulun korkeudelle asti. Ne leviävät esimerkiksi maansiirtojen ja kasvien juuripaakkujen mukana. Tutkijat eivät usko, että espanjansiruetanasta voitaisiin enää päästä kokonaan eroon. Ensimmäiset yksilöt havaittiin Manner-Suomessa kymmenen vuotta sitten.

– En usko, että niitä enää täältä Suomesta pois saa. Tällä hetkellä kantoja yritetään pitää kurissa. Ihmisten pitäisi kerätä kaikki pois, mutta tuskin niistä koskaan kokonaan päästään, arvelee Koivunen.

Tutkija suositteleekin torjuntakeinoksi etanoiden keräämistä.

– Paras keino on niiden nyppiminen eli kerätään talteen ja laitetaan kiehuvaan veteen. Sen jälkeen ne pitää laittaa suljetussa rasiassa jäteastiaan tai kaivaa puolen metrin syvyyteen maahan. Jos ne laittaa kompostiin, ne houkuttelevat lisää lajitovereita paikalle. Ja naapurien pitää hävittää etanat samanaikaisesti. Muuten ne tulevat pian takaisin, muistuttaa Koivunen.

Espanjansiruetana munii 400 munaa kerralla ja useamman kerran kesässä.

– Ne ovat tehokkaita munimiskoneita niinsanotusti. Etanat kannattaisikin hävittää heti keväällä ennenkuin ne ehtivät munia, vinkkaa tutkija Koivunen.

Hyvä etanakesä menossa

Suotuisat olosuhteet ovat lisänneet myös kotoisten lehtokotiloiden määrää.

– Ainakin tänä vuonna niitä on hirveä määrä. Viimeisten vuosien aikana niiden määrä on lisääntynyt ja niiden joukkoesiintymät ovat yleistyneet. Luulen, että niiden kannat ovat nousussa, ennakoi Anne Koivunen.

Tutkijan mukaan olosuhteet ovat nyt etanoille otolliset.

– Tämä vaikuttaa hyvältä etanakesältä. Viime talvi oli suosiollinen: ei ollut hirveitä pakkasia ja oli paljon lunta. Lumi eristää ja etanat talvehtivat hyvin. Keväällä sitten vielä tuli paljon vettä. Nyt on hyvin etanoita liikkeellä.

Edes helteet eivät hävitä etanoita.

– Ne menevät piiloon ja ovat kuuman ajan suojassa. Ne kaivautuvat multaan tai menevät lehtikasojen alle kosteisiin paikkoihin. Kun sateet tulevat, ne ilmestyvät sieltä taas, kuvailee Koivunen.

Kaikkiaan Suomessa elää 92 maalla asuvaa nilviäislajia. Niistä 70 on kotiloita ja 22 etanoita.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.